Kultainen pronssikausi, Egean 🇬🇷

Sisällysluettelo
Johdanto Pronssi 𒌷𒃾𒇻𒊭 Kyklaidit Minoa Palatsi Vaasi Mykene

Johdanto

Kivikauden (viite) ja kuparikauden (viite) jälkeen vuorossa on pronssikausi, tarkalleen ottaen Egeanmeren pronssikausi, eli kahden tuhannen vuoden ajanjakso, jolloin opitaan kirjoitustaito, palatseja alkaa syntyä ja mykeneläiset rakentavat aarrekammion.

Tekstin materiaali on kerätty kolmelta matkalta: Kreikka (2024/09), Turkki (2024/12) ja Kreikka (2025/05) (viite).

• 2026-01-07 Teksti julki.
• 2025-12-15 Teksti valmis.
• 2025-11-26 Teksti alkaa.
• 2025-05-30 Kolmas matka päättyy.
• 2025-05-18 Kolmas matka alkaa.
• 2025-01-05 Toinen matka päättyy.
• 2024-12-28 Toinen matka alkaa.
• 2024-09-08 Ensimmäinen matka päättyy.
• 2024-09-03 Ensimmäinen matka alkaa.

Pronssi

Ennen pronssia – kuparin ja tinan metalliseosta – tunnetut metallit, kulta, kupari, lyijy ja hopea, eivät pehmeytensä vuoksi sovellu juurikaan kiveä paremmin työkaluiksi tai aseiksi, joten oikeastaan vasta pronssi on ensimmäinen metalli, joka muuttaa maailman (viite) (viite).

Pronssin käyttö tunnetaan ensimmäisenä Balkanilla 4000 BC, joskin silloin tinan sijaan käytössä on arseeni (viite).

Egeanmeren pronssikausi on erityisen kiinnostava (3100–1050 BC), koska arkeologista materiaalia on paljon ja myöhemmin samalla alueella kukoistaa antiikin Kreikka, yksi korkeatasoisimmista sivilisaatioista ihmiskunnan historiassa. Egeanmeren pronssikausi on teknologisesti ja taiteellisesti muita edellä (viite).

Egeanmeren pronssikauden sivilisaatioihin lasketaan kyklaidinen kulttuuri, eli Deloksen ympärillä olevien saarten kulttuuri, minoalainen kulttuuri Kreetan saarella sekä manner-Kreikan helladinen kulttuuri, jonka viimeinen vaihe on erityisen kiinnostava, eli mykeneläinen kulttuuri (1750–1050 BC).

Egeanmeren lisäksi allekirjoittanut on tarkistanut pronssikautisista sivilisaatioista aiemmin Babylonian (1890–539 BC), Assyrian (2025–609 BC) ja Foinikian (2500–64 BC) (viite) (viite) (viite). Skandinaviassa pronssi tunnetaan 1800 BC (viite).

Egeanmeren pronssikautiset sivilisaatiot romahtavat tuntemattomasta syystä vuonna 1050 BC, jolloin alkaa Kreikan pimeät vuosisadat (viite) (viite).

Pronssikauden alku on yksi historian suurista murroksista, koska pronssiset työkalut ja aseet mahdollistivat vaurauden kasautumisen ja varhaisen kaupungistumisen, jolloin syntyy myös ensimmäisiä kaupunkivaltioiden esiasteita, palatsien ympärille muodostuvia päällikkökuntia (viite). Päällikkökunta on hallintomallina heimoa kehittyneempi (viite). Myöskin ensimmäiset sosiaaliluokat muodostuvat: virkamiehet, kuninkaat, papit, soturit, käsityöläiset ja talonpojat (viite). Kivikaudella maanviljelyn myötä työtehtävät alkoivat jo jakautua eli silloin syntyi ensimmäiset ammatit, kun taas metsästäjä-keräilijäyhteisöissä kaikki tekivät vielä aikalailla kaikkea.

Järjestäytynyt sodankäynti ja soturi-instituutio alkavat myös pronssikaudella. Pronssista valmistettu miekka on ensimmäinen pelkästään sodankäyntiin tarkoitettu työkalu eli ase, mutta myös puu kaatuu nopeammin pronssikirveellä ja vilja sirpillä. Keihäänterä, varsijousi ja taltta ovat tärkeitä pronssikauden teknologisia kehitysaskeleita. Pronssista tehdään myös ylellisyystuotteita: koruja ja koristeita.

Pronssin lisääntynyt kysyntä antaa lisävauhtia metallurgian, sulatusuunien ja kaivostoiminnan kehittymiselle sekä vahvistaa kauppaverkostoja, koska pronssissa tarvittavaa tinaa on saatavilla vain muutamista paikoista Euroopassa ja Aasiassa, eikä kupariakaan joka paikassa ole (viite) (viite). Kuparikaupan myötä kehittyy rahatalouden ensiaskeleet, kun eri metalleista ja esimerkiksi lasista valmistetaan määrämittaisen kokoisia harkkoja (viite).

Kreetalla asuvat minoalaiset oppivat merenkulussa rantaviivaseurannasta seuraavan kehitysvaiheen: astronomisen navigoinnin eli tähdistä suunnistamisen (viite) (viite). Pronssikaudella tunnetaan hevosten vetämät kaksipyöräiset sotavaunut (2000 BC) (viite).

𒌷𒃾𒇻𒊭 (Troija)

Troijan kebabin suurherkkuasema on tunnustettu julkisesti jo vuonna 2011 (viite), joten on korkea aika käydä paikan päällä tarkastamassa, siis Troijassa, millainen se taika oikein on. Troijan Kebab on oululainen kebab-ravintola, joka on perustettu vuonna 1992 (viite). Vahva suositus kuuluu ravintolalle – erityisesti sen taivaalliselle salaatinkastikkeelle.

Troija sijaitsee nykyisen Turkin alueella. Troijassa on asuttu neljätuhatta vuotta (3600 BC - AD 500) (viite). Troijasta on tunnistettu yhdeksän pronssikauden arkeologista kerrosta, joten kyseessä taitaa olla tuulinen paikka – olisikohan ihan näköalapaikka?

Troija tunnetaan hevosesta, sodasta ja Helenasta. Yllättäen Troijassa ei myydä kebabia, ainakaan joulukuussa 2024.

Kyklaidit

Egeanmeren pronssikautisista kulttuureista kyklaidit edustavat primitiivisintä muotoa, koska he eivät tunne kirjoitustaitoa (3200–1050 BC) (viite). Idolit ovat heidän juttunsa (viite) (viite).

Kyklaidien saaret ovat olleet asuttuja viimeistään 13,000 BC, jolloin míloslaista obsidiaania viedään Manner-Kreikkaan (viite). Me emme käy Míloksella vaan Mykonoksella ja Deloksessa, jonka mukaan kyklaidit on nimetty, eli Deloksen ympärille muodostavien saarten kehän mukaan, kreikaksi kykloksen (viite) (viite).

Minoa

Minoalaista sivilisaatiota sanotaan Euroopan ensimmäiseksi korkeakulttuuriksi taidokkaan taiteen ja pompöösien palatsien vuoksi (3100–1050 BC) (viite) (viite). Minoalaiset hyppäävät yli sonnin ja nirhaavat Minotauruksen, labyrintin taruolennon (viite) (viite).

Minoalaisilta tunnetaan kaksi kirjoituskieltä, Linear A ja minoalaiset hieroglyfit, joita kumpaakaan ei ole saatu avattua (viite) (viite). Myöskään Faistoksen kiekon tekstiä ei tunneta (viite).

Minoalaisilla on lautapeli.

Palatsi

Minoalaisten suurin palatsi, Knossos, on historian ensimmäinen palatsi, jolla on riittävästi kokoa ja muita mukavuuksia, jotta kompleksia voi kutsua palatsiksi (2000 BC) (viite) (viite).

Palatsissa on keskuspiha, jonka ympärillä ovat palatsin siipirakennukset, missä on asuinhuoneistoja sekä työpaja-, varasto- ja pyhäkkötiloja. Palatseissa on neljä tai viisi kerrosta ja niissä on suuria portaikkoja ja pylväitä. (viite).

Palatsin talousalueella asuu 50 000–80 000 ihmistä. Päivittäin palatsissa on noin 1 000 ihmistä, joista 400 asuu sisällä vakituisesti.

Mukavuutena palatsissa on vesijohtoverkosto sekä pithos-säilytysastioiden varastoja, missä on säilytetty oliiviöljyä, viiniä, viljaa, suolaa ja hunajaa. Palatseissa on myös ilmastointikanavia tuulelle ja valokuiluja (viite) (viite).

Palatsin eri vaiheet ja osat on rakennettu vuosina 2000–1350 BC. Palatsi on värikäs ja seinillä paljon taidetta.

Vaasi

Mykene

Mykene on tuorein Egeanmeren sivilisaatioista ja ainoa mantereella kukoistava, tarkemmin nykyisen Peloponnesoksen alueella, erityisesti Mykenen kaupungissa (1700–1050 BC) (viite).

Toisin kuin minoalaisten kirjoituskieli (Linear A), mykeneläisten on saatu avattua (Linear B). Esimerkiksi mies ja viinivaasi: 𐂀𐃨 (viite).

Kykloopit kuulemma rakentavat Mykenen muurit (viite) (viite).

Mykeneläisen kuninkaan nimitys on wanax, kun pimeiden vuosisatojen paikallispäällikkö on basileus. Arkaaisella ajalla vallassa on tyrannos ja klassisella ajalla sotaa johtaa strategos (viite) (viite) (viite) (viite). Wanax saa asemansa verenperintönä, mutta tyranniksi voi nousta myös vallankumouksella eli kansan kannatuksella.

Mykenessä on leijonaportti ja aarrekammio.