Rautainen Kreikka 🇬🇷

Sisällysluettelo
Johdanto Rauta Pimeät vuosisadat Geometrinen kausi Arkaainen kausi

Johdanto

Kivi-, kupari- ja pronssikauden jälkeen vuorossa on rautakausi. Tässä tekstissä keskitytään Kreikan rautakauden alkuun, eli tarkemmin pimeisiin vuosisatoihin (1200–480 BC) sekä geometriseen (900-776 BC) että arkaaiseen kauteen (700-480 BC) (viite) (viite) (viite) (viite).

Tekstin materiaali on kerätty kolmelta matkalta: Kreikka (2024/09), Turkki (2024/12) ja Kreikka (2025/05) (viite).

• 2026-08-01 Teksti julki.
• 2026-07-31 Teksti valmis.
• 2026-07-30 Teksti alkaa.
• 2025-05-30 Kolmas matka päättyy.
• 2025-05-18 Kolmas matka alkaa.
• 2025-01-05 Toinen matka päättyy.
• 2024-12-28 Toinen matka alkaa.
• 2024-09-08 Ensimmäinen matka päättyy.
• 2024-09-03 Ensimmäinen matka alkaa.

Rauta

Rautakausi alkaa, kun rauta syrjäyttää pronssin pääasiallisena asemetallina (viite). Rauta on pronssia heikompi metalli, mutta raudan yleisyys luonnossa verrattuna kupariin ja tinaa on niin paljon korkeampi, että raudanvalmistuksen myötä voitiin aseistaa suurempia taistelujoukkoja (viite). Raudan valmistuksessa erilaisia välivaiheita ovat olleet kuoppauuni, kuilu-uuni, harkkohytti ja masuuni (viite).

Ensimmäisen kerran raudan käsittelytaito keksitään 1500 BC, mutta Egeanmeren ja Kreikan ympäristössä rauta tulee käyttöön noin 1200 BC. Suomen rautakauden katsotaan alkaneen 500 BC (viite). Meteoriittirauta tunnetaan Egyptissä 3000 BC.

Raudantuotannon edellytys on rautamalmin pelkistäminen eli hapen erottaminen rautaoksidista, mikä vaatii kuumemman uunin kuin kuparin tai pronssin sulattaminen ja tästä syystä raudanvalmistus saattoi alkaa vasta metallurginan osaamisen kehityttyä riittävästi. Vanhin löydetty rautaesine on 6000 vuotta vanha, eli 4000 BC (viite).

Pimeät vuosisadat (1200-900 BC)

Välimeren pronssikautiset sivilisaatiot romahtavat osittain tuntemattomasta syystä vuonna 1200 BC. Aikakausi tunnetaan ainoastaan lähinnä keramiikastaan, koska kirjoitustaitoa ei tunneta ja väestö vähenee, eli kulttuuri taantuu (viite).

Pronssikautinen Mykeneä romahtaa 1100 BC ja Ateena 1400 BC. Troija, Knossos, Hattuša ja Kypros romahtavat myös (viite) (viite).

Geometrinen aikakausi (900-700 BC)

Kreikan geometrinen kausi alkaa, kun keramiikan taso saavuttaa tason, jolloin esineitä ja ruukkuja aletaan koristella – geometrisesti. Monet kansat, kuten minoalaiset, valmistavat geometrisiä vaaseja jo pronssikaudella (viite).

Keramiikka on esineiden valmistustekniikka savesta veden ja tulen avulla (viite) (viite). Saviesineet muovataan veden avulla ja kovetetaan korkeassa lämpötilassa uunissa noin tuhannessa asteessa, mutta saviesineen, kuten ruoka-astian voi tehdä myös auringon kuumentamana. Savenvalanta tunnetaan Kiinassa 18,000 BC ja Mesopotamiassa 7000 BC, eli ennen metallurgiaa, jos ei huomioida kultakorujen taontaa.

Arkaainen aikakausi (700-480 BC)

Ensimmäiset polikset, aluksi linnavuorten linnoitukset, myöhemmin myös laajemmalle levinneet kaupunkivaltiot syntyvät esimerkiksi Ateena 1000 BC, Argos 900 BC, Sparta 900 BC ja Korintti 850 BC. Kasvavat kaupunkivaltiot perustavat arkaaisella kaudella uusia siirtokuntia pitkälle Välimeren ja Mustanmeren rannikoita (viite). Kaupungeilla on itsenäinen politiikka, lait, oikeuskäytännöt sekä uskonnolliset ja yhteisölliset käytäntönsä, joten niitä voi pitää valtioina.

Polisten hallinnosta tiedetään, että sitä johtivat äänestämällä valitut arkontit, eikä kuningasta enää ollut (viite). Arkontti Drakon kirjoittaa Ateenan ensimmäisen lain 621 BC ja Solon tekee suuria poliittisia ja kaupallisia muutoksia 594 BC. Aiemmin poliksen johtaja oli joko basileus tai tyranni, eli kuningas tai yksinvaltias. Esimerkiksi Ateena kehittyy monarkiasta aristokratian kautta oligarkiaksi, ja on tämän jälkeen jonkin aikaa tyrannia, ja lopulta demokratia.

Kaupunkivaltioiden keskinäinen kilpailu nopeuttaa kulttuurin kehittymistä. Polikset sekä sotivat että muodostavat liittoja keskenään.

Verrattuna pronssikautisiin palatsivaltioihin agora, stoa, stadion, teatteri, kaivo ja muut julkiset rakennukset ovat kreikkalaisten kaupunkivaltioiden tärkeimpiä edistysaskelia kuin myös rahan käyttäminen (viite) (viite) (viite) (viite). Agora on toria laajempi käsite, missä käytiin kauppaa, keskusteltiin, kokoonnuttiin poliittisesti ja jaettiin oikeutta, kun vielä pronssikaudella kaikki tapahtuu kuninkaan palatsissa.

Kreikan aakosto on ensimmäinen aakkoset sisältävä aakkosto 800 BC (viite). Aakkosto on kehittynyt muoto foinikialaisten aakkosista (viite). Vanhin kreikkalainen teksti on 770 BC (viite). Tarina Odysseiasta, jonka uusin tulkinta pyörii kirjoityshetkellä elokuvateattereissa (viite), julkaistaa ensimmäisen kerran 750-650 BC (viite). Lyyrinen runous kehittyy arkaaisella kaudella ja se käsittelee senaikaisen yhteiskunnan teemoja, esimerkiksi politiikkaa, rakkautta ja juhlimista (viite). Pythagoras elää 582-496 BC (viite). Thales 636-546 BC (viite) (viite). Jumalten synty -teos julkaistaan 700 BC (viite).

Arkaaisella kaudella syntyy falangi-taktiikka ja hopliitteina tunnetun raskaan jalkaväen käyttämä varustus ja aseistus (viite) (viite). Ennen falangeja sotilaat taistelevat ilman strategista suunnitelmaa. Hopliittien pääase on keihäs ja erityisessä suojarivissä he puolustavat kilvellään myös vieressä olevaa. Hopliippien varustuksessa on sekä pronssi- että rautaesineitä. Pronssia on panssarissa, kypärässä ja kilvessä, rautaa taas miekassa ja keihään kärjessä.

Marathonista juostaan Ateenaan vuonna 490 BC (viite).

200 vuotta ennen marathonin taistelua arkaaisessa Kreikassa pidetään myös kisat, nimittäin olympialaiskisat (776 BC).

Arkaainen kausi päättyy Thermopylain taisteluun 480 BC.