Avaruusmatka Amerikkaan

Sisällysluettelo
Johdanto Tausta Matka Boston Philadelphia Maaseutu Washington (DC) Taide Kaksoisfriteeratut ranskalaiset

Lyhyesti

Teemme kenttätutkimuksen Yhdysvaltojen historiaan.

• 2021-08-12 Teksti tarkistettu.
• 2019-08-11 Teksti julki.
• 2019-07-07 Teksti alkaa.
• 2019-05-16 Matka päättyy.
• 2019-05-06 Matka alkaa.

Johdanto

Kävin Yhdysvalloissa kolme vuotta sitten (2016), jolloin teemana oli Pohjois-Amerikan varhaishistoria (viite). Tällä kertaa päähuomion saa jälkikolumbiaaninen aika eli vuodesta 1493 eteenpäin. Kohteeksi otamme Keski-Atlantin osavaltiot (viite).

Tausta

Amerikkalaisten tarina on kummallinen eurooppalaisin silmin. On outo ajatus, että espanjanlaiset, englantilaiset, ranskalaiset, hollantilaiset, irlantilaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja jopa suomalaiset purjehtivat Atlantin yli ja perustavat uudelle mantereelle siirtokuntia, joista kehittyy muutamassa vuosisadassa uusi läntinen kulttuuri, joka vieläpä leviää ympäri maapallon — myös takaisin Eurooppaan. Yhdysvaltojen veroisia supervaltoja maailmanhistoriassa on ollut vain muutama muu: Neuvostoliitto, Britannia ja antiikin Rooma.

Bruttokansantuotteella mitattuna Yhdysvallat on ollut suurin mahti vuodesta 1890 asti. PÄIVITYS (2024-10-07): Kiina saavutti Yhdysvaltoja vuoteen 2021 asti, mutta on sittemmin kääntynyt laskuun.

Juhlapuheissa Yhdysvaltojen historia on kolmen kulttuurin synteesi, Afrikasta muuttaneiden maanviljelijöiden, Pohjois-Amerikan paikallisväestön sekä eurooppalaisten tutkimusmatkaajien, mutta kuten on hyvin tiedossa, nykypäivän Yhdysvallat on nimenomaan eurooppalaisten suunnittelema, erityisesti brittien.

Amerikkaa eivät kuitenkaan löytäneet britit vaan espanjalaiset ja erityisesti Espanjan kruunun alla purjehtiva Kolumbus (viite), joka tosin luulee löytäneensä meritien mausteiden maahan, Intiaan (1493).

Kolumbuksen jälkeen seuraavat olennaiset vuodet ovat ensimmäinen espanjalainen siirtokunta Puerto Ricon saarella (1508) (viite) ja mantereella La Floridassa (1513) (viite). Englantilaiset saavat oman siirtokuntansa perustettua vuonna 1607 (Jamestown) (viite), kun kolmekymmentä vuotta aikaisempi yritys epäonnistuu (Roanoke) (1587) (viite).

Jamestownista alkanutta ajanjaksoa kutsutaan siirtokunta-ajaksi. Uudisasukkaat viljelevät maata, kasvattavat tiluksiaan ja vaurastuvat. Siirtokuntalaisten tehtävä on tuottaa emämaalle raaka-aineita ja vastineeksi he saavat teollisuustuotteita elontietä keventämään.

Siirtokuntalaisia saapuu useista Euroopan maista, mutta varsinainen taistelu uuden mantereen herruudesta käydään Englannin ja Ranskan välillä seitsenvuotisessa sodassa (1756–1763). Espanja hallitsee mantereen keski- ja eteläisiä osia.

Siirtokuntien vaurastuessa emämaa Englanti asettaa alusmailleen uusia veroja ja tulleja, jotka johtavat Bostonin teekutsuihin (1773) (viite). Pian tämän jälkeen alkaa Yhdysvaltojen vapaussota (1775–1783) (viite), joka huipentuu Amerikan vallankumoukseen (1783) (viite).

Yhdysvaltojen itseymmärryksessä vuosi 1776 on erityisen tärkeä, sillä silloin itärannikon kolmetoista suurinta siirtokuntaa julistautuu itsenäisiksi Englannista (viite).

Yhdysvaltojen perustuslaki kirjoitetaan vuonna 1787 ja on täten maailman vanhin edelleen voimassa oleva perustuslaki (viite). Vallankumouksen ideat ja aatteet heijastuvat myös Eurooppaan: Ranskassa on vallankumous kaksi vuotta myöhemmin (1789).

Itsenäistymisen jälkeen Yhdysvaltojen maa-alue kasvaa 1800-luvulla merkittävästi. Napoleon myy Louisianan vuonna 1803. Texas, Kalifornia, Nevada, Utah, Arizona ja New Mexico vallataan Meksikolta vuosina 1845–1848. Venäjä myy Alaskan vuonna 1867. Myöhemmin vallattuja alueita ovat Havaiji (1898), Puerto Rico, Guam, Filippiinit sekä Itä-Samoa (1899) (viite).

1800-luku on nopean kasvun aikaa myös taloudellisesti ja Yhdysvallat ohittaa kaikki muut valtiot bruttokansantuotteella mitattuna: Indonesian (1805), Bangladeshin (1806), Espanjan (1810), Japanin (1830), Italian (1844), Venäjän (1848), Saksan (1850), Ranskan (1851), Englannin (1862), Intian (1879) ja viimeisenä Kiinan vuonna 1890. Ensimmäisestä siirtokunnasta kestää lopulta 250 vuotta, kun Yhdysvallat on ohittanut emämaa Englannin.

Vuonna 1861-65 käyty Yhdysvaltojen sisällissota yhdistää kansan ja lopettaa orjuuden (viite). On yllättävä tieto, että demokraattinen puolue kannattaa orjuutta, ja että republikaaninen puolue on itse asiassa perustettu lopettamaan orjuus (viite).

1900-luvulla Yhdysvallat nousee maailman suvereeniksi johtajaksi niin sotilaallisella, taloudellisella kuin kulttuurisellakin arvolla mitattuna. Vuosisadan alussa maa operoi lähinnä läntisellä pallonpuoliskolla, siis Lontoosta länteen, mutta ensimmäinen ja varsinkin toinen maailmansota vetävät Yhdysvallat lopullisesti maailmannäyttämölle. Vuosisadan alussa ovat myös alkoholin kieltolaki (1920–1933) (viite) sekä Suuri lama (1929–1932) (viite).

Toinen maailmansota päättyy liittoutuneiden voittoon (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) ja akselivaltojen tappioon (Saksa, Japani). Voittajavaltiot perustavat YK:n turvallisuusneuvoston ratkomaan yhteismaan ongelmia.

Maailmansotien jälkeisiä vuosikymmeniä kutsutaan Kylmäksi sodaksi, kun Yhdysvaltojen markkinatalous ottaa mittaa Neuvostoliiton suunnitelmataloudesta. Maat eivät käy sotaa suoraan, vaan muilla areenoilla, kuten avaruusmatkoilla ja proxy-sodissa Koreassa (1950–1953) (viite) ja Vietnamissa (1964–1975) (viite).

Vuonna 1969 Yhdysvallat vie ihmisen kuuhun ja tuo hänet elävänä takaisin (viite).

Vuosi 1979 on raskas, sillä siihen osuvat sekä Iranin vallankumous (1979) (viite) että Harrisburgin Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus (1979) (viite).

1980-luvulla Yhdysvaltoja koettelee 220 000 henkeä vaatinut aids-epidemia sekä kommunismin vastainen taistelu latinalaisen amerikan sissisodissa (viite). 1990-luvulla kommunismi kaatuu ja Kylmä sota päättyy. Microsoft julkaisee Windows 95 -käyttöjärjestelmän. Eletään nousukautta ja talous kasvaa ennätyksiä rikkoen. Jopa länsimaailman vaikeimman kriisin osapuolet, Israelin ja Palestiinan johtajat, kättelevät (1993).

Kolmannen vuosituhannen alkua leimaavat terrori-iskut (2001), finanssikriisi (2008) sekä suuret tietovuodot (2010, 2013).

Matka

Reittimme on seuraava (suluissa yöpymiset): Boston (2), Philadelphia (1), maaseutu (4) ja (3).

Boston

Kirjoitushetkellä (2021-06-27) Boston on väkiluvultaan Yhdysvaltojen 21. suurin kaupunki (viite). Me käymme ensimmäisenä Bostonin teekutsuilla.

Massaschusettsin osavaltiotalo (State House):

Harvardin yliopisto on perustettu vuonna 1636 ja näin ollen se on Yhdysvaltojen vanhin yliopisto (viite).

Bostonista Philadelphiaan pääsee junalla.

Philadelphia

Philadelphia on väkiluvultaan Yhdysvaltojen kuudenneksi suurin kaupunki (viite).

Maaseutu

Sitten saamme auton alle. Reittimme on (suluissa yöpymiset): Harrisburg (1), Gettysburg, Charlottesville (1), Stafford (1), Williamsburg ja Ocean City (1).

Shenandoahin kansallispuiston läpi kulkeva Skyline Drive on makoisa maisematie (170 km) (viite) (viite).

Chesapeakenlahden sillan ylityksen voi antaa ulkopuolisen ajomestarin hoidettavaksi (viite). Kuulemma kuusikymmentä metriä korkealla kulkeva kapea silta on vaikea ajettava.

Tarkistamme ensimmäisen ja kolmannen presidentin plantaasit sekä arkkitehtuurisesti yhtenäisen Virginian yliopiston.

Kuten tuli jo kerrotuksi, Amerikan valloitus alkaa brittien osalta meren rannalta Jamestownista (1607), mutta pian sen jälkeen asutus siirtyy kymmenen kilometriä sisämaan puolelle, mihin syntyy ensimmäinen kaupunki, Williamsburg (viite).

Washington (DC)

Washington (DC) on Yhdysvaltojen pääkaupunki eli aikamme pääkallopaikka (viite). Antiikin aikana se on Golgata (viite).

Marine Corps War Memorial -muistomerkki kuvaa lipunnostoa toisen maailmansodan loppuvaiheessa tyynellämerellä Iwo Jima -saarella (viite).

Washington (DC):ssä on muitakin rakennuksia.

Washington (DC):ssä on myös avaruusasema. Skylab kiertää rataa vuosina 1973-1979 (viite).

Matkalla lentokentälle tarkistamme Yhdysvaltojen vanhimmin pystyssä olevan hirsirakennuksen (rak. 1643), joka on ... suomalaisten rakentama. Pasila, Porilaisten marssi.

Eikä siinä vielä kaikki. Yhdysvaltojen kansallismuseossa on suomalainen rekikello.

Taide

Kaksoisfriteeratut ranskalaiset