Valtakunnanomena

Sisällysluettelo
Johdanto Tausta Matka Étape I: Pariisin joulu Étape II: Ensimmäinen maailmansota Étape III: Toinen maailmansota Étape IV: Versailles ja Fontainebleau Étape V: Pariisin uusivuosi Sipulikeitto Loppusanat

Lyhyesti

Tarkistamme Eiffelin ja etanan, Pariisin ja Pohjois-Ranskan.

• 2022-01-02 Teksti tarkistettu.
• 2018-01-18 Teksti julki.
• 2018-01-01 Matka päättyy.
• 2017-12-22 Matka alkaa.
• 2017-12-15 Teksti alkaa.

Johdanto

Olen käynyt Ranskassa kolme kertaa aiemmin (viite) (viite) (viite), mutta jälleen on aika patonkimaan, sillä katsomatta on kaupungeista keisarein: Pariisi.

Majoitukset varaamme hotellista Montmartren mäeltä (viite) sekä ullakkokerroksen boheemiateljeesta Notre-Damen vierestä. Auton vuokraamme neljäksi päiväksi.

Tausta

Pariisilla on ollut suuri vaikutus maailman ja varsinkin Euroopan historiaan. Kaupunkia ovat hallinneet viikingit, roomalaiset, natsit, Napoleon sekä Kaarle Suuri (viite).

Rooman valtakunnan aikana nykyisen Ranskan alue on nimeltään Gallia (viite). Aikakauden tärkeimmät hahmot ovat Asterix ja Obelix.

Seuraava merkittävä vaihe Ranskan historiassa on Frankkien valtakunta (486-843) (viite), joka huipentuu Kaarle Suureen, frankkien kuninkaaseen (viite). Paavi joka tuohon aikaan on ainoastaan Rooman piispa (Pyhä Leo III) (viite), kruunaa Kaarle Suuren Länsi-Rooman keisariksi vuonna 800, mistä lähtien Euroopassa on kaksi keisaria, lännessä Kaarle ja idässä Irene (viite). Tästä historian käännekohdasta sekä nyky-Saksa että nyky-Ranska katsovat valtioidensa tulleen perustetuiksi.

Ennen Kaarle Suurta Länsi-Rooman edellinen keisari on Romulus Augustulus (viite), joka luopuu vallasta vuonna 476. Näin ollen vuosina 476-800 on olemassa ainoastaan Itä-Rooma, toiselta nimeltään Bysantin valtakunta, kun taas Länsi-Rooman alueita hallitsevat jo mainitut frankit sekä useat germaaniheimot, kuten vandaalit ja visigootit, langobardit sekä ostrogootit.

Kaarlen jälkeen alkaa pitkä ja sekava Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan aikakausi (viite), jonka aikana keisareita on yhteensä 45 (viite). Vuoteen 1508 asti keisariksi pääsy vaatii nousua Saksan kuninkaaksi ja sitten kruunauksen haun paavilta Roomasta. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisareita kutsutaan myös roomalaisten kuninkaaksi (viite).

Pyhä saksalais-roomalaisen keisarikunnan aika päättyy yleisesti ottaen Ranskan vallankumoukseen (viite), tarkemmin kolmen keisarin taisteluun, Austerlitzin taisteluun. Sitä ennen kerkeää remuta vielä Ludvig XIV, kavereiden kesken ihan vaan Aurinkokuningas (viite).

Valistusfilosofit Voltaire ja Rousseau kyseenalaistavat kuninkaiden harjoittaman pakkovallan.

Vallankumouksen sekavien vaiheiden jälkeen valtaan nousee Napoleon vuonna 1799 (viite) ja valloittaa puoli Eurooppaa (viite). Keisariksi Napoleon nimittää itsensä vuonna 1804 (viite).

Paavi todistaa Napoleonin kruunausta ja siirtää läsnäolollaan symbolisesti Rooman keisarivallan jo toisen kerran ranskalaisille, jos kohta reaalisesti keisarius siirtyy Napoleonille vasta kaksi vuotta myöhemmin Kolmen keisarin taistelussa, missä Napoleonille ei häviä ainoastaan Frans II, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, vaan myös Venäjän keisarikunnan keisari tsaari Aleksanteri I (viite).

Keisarius on siirtynyt nyt siis Rooman valtakunnasta ensin Kaarle Suuren kautta frankeille ja myöhemmin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijasuvulle, jonka perimyslinja on itse asiassa edelleen olemassa (viite). Muitakin arvioita Rooman keisariuden siirtymisestä on esitetty (viite), kuten että se on Itä-Rooman kautta Moskovassa (viite), tai Troijan ja Traakian kautta Norjassa (viite), mutta sovitaan me nyt tällä kertaa, että Rooman keisarius kuuluu Napoleonille.

Kovin kauan uusi tasavalta ei siis kestä, kun uusi diktaattori on jälleen vallassa (Napoleon). Viimeinen monarkki syrjäytetään vuonna 1848, jonka jälkeen Ranska on tasavalta.

1900-luvun historiaa leimaavat ensimmäinen (viite) ja toinen maailmansota (viite) sekä niitä seurannut eurooppalaisen yhteistyön aikakausi.

Kirjoitushetkellä Ranskan suurvalta-asema on paalutettu YK:n turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenyydellä neljän muun valtion kanssa (USA, Kiina, Venäjä, Iso-Britannia). Ranska on ydinasevaltio, kuten edellä mainittujen lisäksi ovat myös Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja Israel. Ranskalla on tukikohtia ympäri maailman.

Matka

Étape I: Pariisin joulu (22-25.12.2017)

Ensimmäiset kolme päivää kierrämme jouluista Pariisia Justuksen kanssa kahdestaan.

Pariisin alla olevissa katakombeissa on kuuden miljoonan ihmisen luut.

Nykytaiteen museo Pompidou on valmistunut vuonna 1977 (viite).

Eiffel-torni on valmistunut vuonna 1889.

Montmartrella on yläosattomia tanssinäytöksiä esittävä Moulin Rouge (viite) sekä Pyhän Sydämen basilika Sacré-Cœur (viite). Me valitsemme tietenkin kirkon.

Étape II: Ensimmäinen maailmansota (25.12.2017)

Joulupäivänä otamme auton alle ja lähdemme Pariisista itään. Teemana on ensimmäinen maailmansota ja sen kaksi näyttämöä, Somme ja Verdun.

Joulupäivä Ranskassa osoittautuu vaikeaksi päiväksi löytää ruokaa. Patonkiautomaatti on ainoa auki oleva.

Belgian puolella Bouillonin kylässä saamme brittiläis-pakistanilaiselta tupakkakauppiaalta vinkin, että neljän käännöksen päässä on Night Shop, josta pitäisi saada ruokaa. Löydämme perille. Turbaanipäinen myyjä, joka taitaa asua kaupassa, vaikuttaa silminnähden tyytyväiseltä, kun nälkäisinä kahmimme Marlboro-laatikon täyteen kaljaa ja kuivakakkuja.

Yökaupan jälkeen löydämme vielä pitakebabbilan, joten varsinaisesti meillä ei ole enää nälkä, kun iltamyöhällä pääsemme perille sovittuun osoitteeseen Verdunin kylään, missä onkin tarjolla suvun joulupöytä kera suvun. Yksi suurperheen jäsenistä osaa englantia yhtä paljon kuin me yhdessä ranskaa, joten hetki menee selvittää, että nilviäistä olisi tarjolla. Kahdenkymmenen etanan jälkeen saamme rapu- ja hanhenmaksaleipiä, suvun viiniä, kanaa pavuilla, juustoja sekä suklaakakkua, jonka eräs paikalla ollut neito on leiponut. Excellent löytyy sanavarastostamme ja olemme paikkamme pöydässä lunastaneet.

Étape III: Toinen maailmansota (26-28.12.2017)

Kolmannen etapin pääteema on toinen maailmansota, joten nyt suuntaamme Pariisista länteen. Ensin kuitenkin tarkistamme itäpariisilaisen Noisy-le-Grandin sekä vastaanotamme komitean, Kimmon ja Konosen.

Pariisista Normandiaan on kolmen tunnin ajomatka.

Mont Saint-Michel -luostari on perustettu vuonna 966 (viite).

Étape IV: Versailles ja Fontainebleau (29-30.12.2017)

Kahden ranskalaisen sisustajamestarin, Ludvig XIV ja Napoleon I, pääteokset ovat Versailles (viite) ja Fontainebleau (viite).

Sitten on vuorossa Napoleonin taidonnäyte.

Étape V: Pariisin uusivuosi (30.12.2017-1.1.2018)

Latinalaiskorttelissa kirjakaupan yläkerrassa sijaitseva boheemikämppämme on täynnä kirjoja ja ikkunasta loistaa Notre-Dame. Asunnosta löytyy myös pleikkari ja netflix, joten epäillä sopii, ettei ihan jokaista kirjaa ole ahmittu. Justus keskeyttää matkan ja lähtee Lappiin kiskomaan ahkiota.

Sipulikeitto

Loppusanat

Pakkohan se on myöntää, että Napoleonilla on hyvä maku. Lepää rauhassa suuri sisustajamestari.

Myös Kaarle Suuren hautajaisista vastanneella oli visuaalista silmää.

Sen sijaan Aurinkokuninkaan leposija ei oikein vakuuta.

Kotona tarkistan ensimmäisenä, kuinka paljon enemmän liikennekuolemia Ranskassa on per capita, koska liikenne on sen verran reipasta. Esimerkiksi katuvaloja ei ole, liittymäohjauksia ei ilmoiteta kolmea kertaa etukäteen ja silti autojen keskinopeudet ovat pykälää korkeammat kuin Suomessa. Liikenteen mukana ajaminen tuotti jopa pari sakkoakin, jotka tipahtivat postiluukusta koto-Suomessa. Siksi onkin yllättävää, että tilastojen mukaan Ranskassa ei tapahdu juurikaan Suomea useammin liikennekuolemia per capita.

Autonpalautus sukkana oikein Charles de Gaullen lentokentälle oli ihme. Iso käsi kuuluu kartturille, joka tavaa nuoteista viimeiset viisikymmentä liittymää täsmällisesti ja kirsikkana saavumme paikalle ovelasti takareittiä raskaasti aseistettujen poliisien tehdessä kunniaa.

Uusina maailmanperintökohteina merkkaan listalleni Seinen rantatörmät Pariisissa, Versaillesin palatsin, Fontainebleaun palatsin, Mont-Saint-Michel-luostarin sekä Champagnen alueen viiniviljelmät.

Lopullinen päiväbudjettini on 144 euroa sisältäen kaiken.

Ja mitä tästä kaikesta opimme? Ainakin sen, että escargot on ranskaksi etana. Ja sen, että Euroopan keisarilla on kultainen Valtakunnanomena.

Kultaisesta omenasta puheenollen – on sitä harrastettu meilläkinpäin.