Länsi-Euroopan Luode

Sisällysluettelo
Johdanto Matka Liège Gent Aachen Antwerpen ’s-Gravenhage Rotterdam

Johdanto

Kiitos positiivisjuosteisen RNA-viruksen tällä kertaa emme lähdekään suurmatkalle vaan keskinkertaiselle kuuden kaupungin kierrokselle – kohteena nimittäin on luoteinen Länsi-Eurooppa: Hollanti, Belgia ja Aachen. Vaihtelun vuoksi matkaraportti kiertää kaupungit suuruusjärjestyksessä alkaen vähäväkisimmästä. Matkan ajankohta: 21-29.5.2022.

Artikkelihistoria

• 2024-04-01 Teksti julkaistu.
• 2024-03-26 Teksti aloitettu.

Liège

Kaljamaraton juostaan vuosittain Belgian Liègessä, Euroopan 416. suurimmassa kaupungissa (2024) (viite). Alkuun lukija saakin tervehdyksen juoksuharrastuksen parista. Liège on hieman Turkua suurempi (434).

Liegè on kuulemma Euroopan ensimmäisiä paikkoja, mistä on löydetty käsiaseita (viite), joten katsotaanpa sitten tuliaseiden varhaishistoria.

Ensimmäiset käsikäyttöiset tuliaseet on valmistettu Kiinassa 900-luvulla. Mamelukeilla ja arabeilla on aseita 1200-luvulla ja Euroopassa 1300-luvulla, kuten juuri Liègessä (c. 1350). 1400-luvulta eteenpäin Euroopassa tunnetaan hakapyssy ja lunttulukko (viite).

Gent

Gent on Euroopan 303. suurin kaupunki ja Belgian kolmanneksi suurin. Gentissä sijaitsee Mystisen lampaan palvonta, oiva esimerkki varhais-pohjois-eurooppalaisesta renessanssista.

Gentissä sijaitsee Gravensteen, linnoitus vuodelta 1180.

Gentissä, Belgiassa siis, on syntynyt Kaarle V, jonka palatsin tarkistimme kahdeksan vuotta sitten Granadassa, Etelä-Espanjassa.

Kaarle V on Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1516-1556) ja bonuksena Espanjan kuningas.

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta onkin erikoinen tapaus. Paavin ja Kaarle Suuren tempauksessa vuonna 800 niin Habsburgit ja muut kumppanit lännessä, samoin kuin bysantin porukka idässä, itse asiassa jo vuodesta 395 alkaen, katsovat, että antiikin Rooman valtakunnan keisarilinja jatkuu itse asiassa nimenomaan juurikin heidän maillaan. Läntisen ja itäisen keisarivallan haarat jatkuvat, ainakin de jury, ensimmäiseen maailmansotaan asti, jolloin kaatuvat Itävalta-Unkarin keisari, Ottomaanien keisari, Venäjän keisari ja Preussin keisari eli tässä vaiheessa keisarihaaroja onkin jo neljä, ja itse asiassa 40 vuotta aikaisemmin kaatuu vielä Ranskan viimeinen keisari, Napoleon III (1870). Kirjoitushetkellä keisareista jäljellä on vain Japani.

Vuosina 1618-1648 käyty kolmikymmenvuotinen sota ja Westfalenin rauha on katsottu olleen keisarivallan päätös de facto, kun useiden eurooppalaisten valtakuntien rajat määritetään ja kansallisuutta aletaan pitää lainkäytön kannalta keskeisempänä kuin aiempia limittäisiä poliittisuskonnollisia velvoitteita (viite) (viite). Westfalenin rauha on suvereenien valtioiden alku.

Kolmikymmenvuotisen sodan lisäksi vuonna 1648 päättyy myös kahdeksankymmenvuotinen sota (1568-1648), kun Hollanti taistelee itsensä irti Espanjasta. Myös Sveitsi saa itsenäisyyden samana vuonna.

Sivumennen sanoen Gent kuuluu aikanaan Espanjan Alankomaille (viite) ja myöhemmin Itävallan Alankomaille (viite).

Kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana Hollannista kasvaa suurvalta (viite), joka hallitsee Indonesiaa, Etelä-Afrikkaa ja useita satamia ympäri maailmaa, kuten Isoa omenaa. Suurvaltakautensa aikana Hollanti on ulkomaankaupan, tieteen, taiteen ja sotataidon johtava maa, vaikka valtio on nuori ja kooltaan vähäväkinen. Maailman suhteellisen vallan kuvauksessa Hollanti on vuonna 1650 Englannin, Ranskan, Ruotsin, Espanjan, Itävallan ja Ottomaanien kanssa kutakuinkin yhtä voimakas (viite).

Maalaustaiteen kultakausi Hollannissa osuu myös 1600-luvulle, mutta se onkin katsottu jo aiemmin (2013) (viite).

Aachen

Matkan kolmas kaupunki on saksalainen Aachen (253.), missä elää ja kuolee legendojen legenda, itse Kaarle Suuri, korttipakan kunkku.

Kaarle Suuri on frankkien kuningas vuosina 800-814. Frankit taas on suurin germaaniheimoista ponnistava jälkiromaaninen barbaarivaltakunta (486-843), joka voimmakkaimmillaan hallitsee isoa osaa manner-Euroopasta, melkein kokonaan nykyisten Ranskan ja Saksan aluetta (viite). Tästä inspiroituneena katsotaanpa huviksemme, ketkä ovatkaan manner-Eurooppaa hallinneet historiassa laajimmalti.

Karolinginen renessanssi alkaa Kaarle Suuresta (viite).

Antwerpen

Matkan toiseksi suurin kaupunki on Belgian suurin kaupunki Antwerpen (122.), joka tunnetaan kokaiinista ja timanteista (viite).

’s-Gravenhage

’s-Gravenhage eli Haag on merenrantakaupunki Hollannissa (117.), missä sijaitsee Pysyvä välituomioistuin (viite). Haag on hallintokaupunki ja Hollannin kolmanneksi suurin.

Pysyvän välituomioistuimen lisäksi Haagissa sijaitsevat Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin.

Yhdysvallat säätää Haagin valloituslain vuonna 2002, jonka jälkeen istuinten merkitys de facto on ohut (viite).

Rotterdam

Matkan viimeinen kohde on Hollannin toiseksi suurin kaupunki, Rotterdam (77.), joka on hieman Helsinkiä suurempi (90.)