Lännen ytimessä

Sisällysluettelo

Johdanto Matka 1. päivä: Amsterdam (Hollanti) 2. päivä: Haikara 3. päivä: Boten Anna 4. päivä: Aistideprivaatiotankki 5. päivä: Bryssel (Belgia) 6. päivä: Sinivalas 7. päivä: Atomium 8. päivä: Roikkuva raitiovaunu (Saksa) 9. päivä: 80 %-vol. 10. päivä: Hiilikaivos 11. päivä: Tavaransäilytysautomaatti 12. päivä: Firenze (Italia) 13. päivä: Sitruunapuu 14. päivä: Rooma 15. päivä: Rantapäivä 16. päivä: Paavin kesäasunto 17. päivä: Vatikaani Pako Vatikaanista 18. päivä: Antiikin Rooma 19. päivä: Paahdetut kastanjat 20. päivä: Niilin Jumala 21. päivä: Rooma Rooman kirkot (10 kpl) Loppusanat

Lyhyesti

Lontoon (2011) ja Itä-Euroopan jälkeen (2012) on aika etsiä länsi (2013). Kuljemme Euroopan läpi sekä aatteellisesti että maantieteellisesti. Naisten mieliksi mahdutamme ohjelmaan myös rantapäivän.

• 2021-12-09 Teksti tarkistettu.
• 2013-10-11 Teksti julki.
• 2013-06-06 Teksti alkaa.
• 2013-05-26 Matka päättyy.
• 2013-05-05 Matka alkaa.

Johdanto

Matkan alku- ja loppupisteiksi valitsemme Amsterdamin ja Vatikaanin, liberaalin ja konservatiivin. Ruhrin alueelta Saksan Bottropista luvataan täysihoito, joten pääreitti on valmis. Lisäksi sovimme tapaamiset Tijsjoriksen kanssa Amsterdamissa ja Aharonin kanssa Brysselissä. Kimmo ja Kononen liittyvät ryhmittymään matkan puolivälissä Firenzessä.

Kaikki kohdemaat kuuluvat Euroopan rahaliittoon (Hollanti, Belgia, Saksa, Italia ja Vatikaani).

Lopulliseksi päiväbudjetiksi muodostuu 100 euroa per henkilö sisältäen kaiken.

Kimmo on kirjoittanut raportin myös (viite).

Matka

1. päivä: Amsterdam (Sunnuntai, 5.5.2013)

Amsterdamin rautatieasemalta ulos kävellessä huomioni kiinnittyy ensimmäisenä polkupyörien määrään sekä yrtin tuoksuun.

Harvoin kai maa tunnetaan kasvista, mutta Hollannista mieleeni tulee jopa kaksi.

Suomessahan tämän monikäyttöisen kasvin viihdekäyttö kriminalisoidaan 70-luvulla, kun Yhdysvallat kääntää maailman päihdepolitiikan hippivuosien kokemuksista viisastuneena. On yllättävää, etteivät hollantilaiset itse ole erityisen aktiivisia pilvenpolttajia (viite).

Amsterdamin keskustan kanavajärjestelmä on rakennettu 1600-luvulla (viite). Alunperin kaupunki on perustettu Amster-joen suistoon 1100-luvulla (viite). Talot ovat rakennettu vetten päälle.

2. päivä: Haikara (Maanantai, 6.5.2013)

Suuntaamme keskustan länsipuolelle kaupunginosaan nimeltä Joordaan, missä on taidegallerioita, ravintoloita ja toreja (viite).

Ostamme torilta surinamelaisen vihanneksilla ja chilillä täytetyn piirakan. Surinamelaiset ovat indonesialaisten ohella yksi Hollannin suurimmista vähemmistöistä, joita on saapunut maahan Hollannin siirtomaapolitiikan myötä. New York on ensimmäiseltä nimeltään New Amsterdam.

Ostamme myös ranskalaiset perunat majoneesilla. Ranskalaisten alkuperä on kiistanalainen (viite).

Vondelparkissa on papukaijoja ja haikaroita, joista yksi tulee tervehtimään meitä kaksi kertaa. Puistossa on myös oma alue grillaajille.

Puiston jälkeen vuokraamme pyöräriksan ja teemme kierroksen punaisten lyhtyjen alueelle (viite). Riksan kuljettaja on kotoisin talouskriisin vaivaamasta Espanjasta, missä töitä ei kuulemma ole. Amsterdamissa hän kuulemma tienaa muutaman tonnin viikossa.

Tarkistamme Uuden kirkon (viite), missä säilytetään Hollannin kruununjalokiviä.

3. päivä: Boten Anna (Tiistai, 7.5.2013)

Päivän ensimmäinen tehtävä on siirtyminen toiseen majapaikkaamme (Boten Anna) (viite). Kaksi ensimmäistä yötä nukuimme hostellissa kymmenen hengen dormissa (Flying Pig Downtown).

Hollannissa on taidemaalauksen kultakausi 1600-luvulla (viite). Tuohon aikaan Hollanti on Euroopan eli maailman vauraimpia maita ja johtavassa asemassa niin tieteessä, taiteessa kuin kaupankäynnissäkin.

Valitsemme lukuisista taidegallerioista Rijksmuseumin eli Hollannin kansallismuseon. Rembrandtin teokset näyttävät keräävän eniten yleisöä, mutta hienoimpia töitä ovat kyllä pienoislaivat sekä rokokoon huonekalut.

Maalaustaide kukoistaa Hollannissa, koska sinne leviää kalvinismi, yksi 1500-luvun uskonpuhdistuksessa syntyneistä haaroista (viite). Kalvinismi kieltää uskonnolliset maalaukset kirkoissa, mikä ohjaa työttömäksi jääneet taidemaalarit tekemään teoksia kaupankäynnillä rikastuneelle porvaristolle. Samalla maalausten aiheet alkavat maallistua ja kuvauskohteiksi valikoituvat esimerkiksi laivat ja keittiöt.

4. päivä: Aistideprivaatiotankki (Keskiviikko, 8.5.2013)

Aamupäivän ohjelmassa on aistideprivaatiotankki (viite). Pimeässä ja äänieristetyssä tankissa on ruuminlämpöistä suolavettä, jonka idea on minimoida aistiärsykkeet, jolloin ihminen voi kuulemma kokea hallusinaatioita erikoisessa horrostilassa. Siis unessa?

Kellunnan jälkeen tapaamme Elasto Mania -aktiivin Tijsjoriksen sekä hänen kaverimisunsa. Pubiin (Café Gollem, Café de Spuyt). Olueksi Westvleteren 12 (viite).

Vondelbunkerissa on menossa Tijsjoriksen kavereiden konsertti. Bunkkeri sijaitsee sillan sisällä ja oleskelua rytmittää tasaisin väliajoin yli ajavat raitiovaunut. Konsertissa esiintyvät mieskuoro, flaamilainen tarinankertoja sekä oudon instrumentin soittaja. Kuoro on harjoitellut yhden laulun suomeksi.

Illan päätteeksi tarkistamme toisen kerran punaisten lyhtyjen alueen, missä ilolinnut lirkuttavat seireenien lailla.

5. päivä: Bryssel (Torstai, 9.5.2013)

Siirrymme linja-autolla Belgian puolelle Brysseliin, Euroopan hallinnolliseen pääkaupunkiin.

6. päivä: Sinivalas (Perjantai, 10.5.2013)

Brysselin luonnontieteellisessä museossa on laaja dinosauruskokoelma ja maailman suurimman iguanodonlauman luut (viite).

Jubilee-puiston nimi on ranskaksi Cinquantenaire. Belgiassa kaikella on vähintään kaksi nimeä, nimittäin ranskan- ja flaaminkielinen. Usein on myös englanninkielinen nimi ja Belgian kolmas virallinen kielihän onkin sitten saksa. Brysselin kaduilla pääkieli kuulostaisi olevan kuitenkin ranska. Vuosina 2010-2011 Belgia oli 541 päivää ilman toimivaa hallitusta. Hallituskriisin pääasiallinen syy oli juurikin maan kieliongelmat (viite).

Monet paikannimet Brysselissä on nimetty Leopold II:n mukaan ja itse asiassa nykyinenkin hallitsija näyttää olevan saman suvun edustaja (viite). Belgiassa ei siis nähdä tarvetta oikaista vuosien 1865-1909 tapahtumia (viite). LISÄYS (2021-08-21): Belgian parlamentti heräsi asian suhteen vuonna 2020 (viite).

Brysselissä on betonibrutalismia.

Illalla tapaamme Aharonin, joka saapuu Brysseliin Antwerpenistä. Tarkistamme kauppakatu Galeries Royales Saint-Hubertin (viite) sekä A la Mort Subite -kahvilan (viite). Maistamme kahvilan oman gueuze-oluen eli maustamattoman villihiivalla käyneen lambic-oluen. Pöytien alla on sateenvarjotelineet.

7. päivä: Atomium (Lauantai, 11.5.2013)

Belgian osuuden viimeinen kohteemme on vuoden 1958 maailmannäyttelyyn rakennettu 102 metriä korkea Atomium, jonka muoto vastaa raudan kiderakennetta (viite) (viite). Rakennuksen sisällä on aikansa nopein hissi (5 m/s).

Seuraavaksi vuorossa on neljän tunnin linja-automatka Esseniin. On vaihteeksi mukava vain loikoilla ja katsella ohi kiitäviä maisemia. Linja-auto pysähtyy Antwerpenissä (Belgia), Eindhovenissa (Hollanti) sekä Duisburgissa (Saksa).

Essen on 580 000 asukkaallaan Saksan yhdeksänneksi suurin kaupunki. Essenistä kymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Bottropissa asukkaita on 116 000.

Illallisella puraisen rusinaleivän.

8. päivä: Roikkuva raitiovaunu (Sunnuntai, 12.5.2013)

Ensimmäisen päivän kohteemme Saksassa ovat Bottropin kaupunginpuisto, Sonderhorstin luonnonpuisto (viite), Dechen tippukiviluola (viite) sekä vuonna 1901 rakennettu roikkuva raitiovaunu (viite).

9. päivä: Dorsten (Maanantai, 13.5.2013)

Tänään tarkistamme Lembeckin linnan (viite), joka on rakennettu 1600-luvulla. On aina mielenkiintoista nähdä, miten aikansa eliitti on elänyt.

Kasvit iskevät jälleen, sillä Erle on puu, jonka sisällä on pidetty oikeudenkäyntejä.

Saksassa myydään maitokaupassa 80 volttista viinaa.

10. päivä: Hiilikaivos (Tiistai, 14.5.2013)

Ruhrin alue vaurastuu 1800- ja 1900-luvuilla teollisen vallankumouksen myötä (viite). Erityisesti hiili- ja terästeollisuus kukoistavat.

Villa Hügel on valmistunut vuonna 1873. Kartano on Kruppin terästeollisuussuvun edustushuvila (viite). Yrityksen mahtikausi on 1800-luku ja 1900-luvun alkupuolisko, jolloin se on muun muassa Venäjän, Turkin, Preussin ja Saksan armeijoiden merkittävimpiä aseistajia.

Villa Hügel lienee yksi aikansa moderneimpia asuinrakennuksia. Silmiinpistävää on puumateriaalien runsas käyttö.

11. päivä: Köln ja Firenze (Keskiviikko, 15.5.2013)

Siirrymme viidellä vaihdolla Bottropista Firenzeen Kölnin kautta kääntyen.

Reinjoen varrella sijaitseva Köln on Saksan neljänneksi suurin kaupunki ja vanhin niistä. Colonia Agrippina perustetaan roomalaiskaudella 38 vuotta ennen ajanlaskun alkua (viite).

Kölnissä sijaitsee goottilaisen tyylisuunnan tuomiokirkko (viite), jonka rakentaminen alkoi 1200-luvulla. Vuonna 1880 se on maailman korkein rakennus (157 metriä). Kirkko on maailmanperintökohde.

Kölnistä siirrymme junalla Köln-Bonn-lentokentälle, mistä lennämme Bolognaan, Italiaan.

Bolognassa hyppäämme linja-autoon, joka kulkee vuoria kaarrellen sadan kilometrin matkan Firenzeen. Kuski ohjaa teräsratsuaan rennolla yhden käden otteella ja ohittelee rekkoja kapealla vuoristomoottoritiellä, jolla piennarta on 10 cm. Italia vakuuttaa samantien.

Firenzen päässä jumitumme tunniksi moottoritielle kolarin takia. Liikenne on kaaottista. Italia lienee Euroopan hankalin maa liikkua autolla. Maassa on autoja suhteessa asukaslukuun enemmän kuin muissa suurissa maissa (viite), jonka lisäksi maasto on vuoristoista ja kaupungit ikiaikaisesta rakennuskaavasta johtuen ahtaita. Julkisen liikenteen kehityshankkeet keskeytyvät usein sekä arkeologisista että kriminaalipoliittisista syistä (mafia).

Firenzessä rautahepomme ohjastaja kiskaisee rinkkamme viereiselle autokaistalle ja heilauttaa kättä merkiksi, että asia kunnossa. Liikennevirran lomassa onkin reilun neljän sekunnin tauko, jolloin kerkeämme hyvin hakea laukkumme pois ajoradalta.

12. päivä: Firenze (Torstai, 16.5.2013)

Renessanssi tarkoittaa antiikin sivistyksen uudelleensyntymistä, joka alkaa italialaisista kaupunkivaltioista 1400-luvun alussa, erityisesti Firenzestä (viite).

Meidän päivämme alkaa hostellin aamupalalla, jonka tasoista en ole nähnyt toista. Tarjolla on pekoniperunakakkuja, jäätelöä, tiramisua, risottoa, paistettu pinaattia ja 35 muuta ruoka-ainesta (arvio).

Ensimmäinen kohteemme on Medicien kappeli (viite). 1200–1700-luvuilla vaikuttaneeseen firenzeläiseen Medicin mahtisukuun kuuluu muun muassa kolme paavia, useita Firenzen ja Toscanan hallitsijoita sekä Ranskan kuningashuoneen jäseniä.

Medicien kappeli on rakennettu vuonna 1555 ja sen sakastin on suunnitellut Michelangelo. Kappelin katolla on yhdestä marmorista tehty kymmenpylväinen valkoinen kehikko, joka kannattelee täyskultaista palloa. Sisustusvinkki.

Kappelilta muutaman korttelin päässä sijaitsee Santa Maria del Fiore eli Firenzen tuomiokirkko eli Duomo (viite). Vuosina 1296-1436 rakennettu kirkko on 115 metriä korkea, 153 metriä pitkä, ulkokuoreltaan yksityiskohtainen ja olemukseltaan jyhkeän mahtipontinen. Ulkopinnan vihreistä, valkoisista ja punaisista marmorilaatoista tehdyt nauhat ja ornamenttikuviot eivät tuo mieleen kirkkoa.

Tuomiokirkolta jatkamme Piazza della Signorialle eli aukiolle, joka on Firenzen kaupunkivaltion keskus vuosina 1115-1531 (viite). Aukiolla sijaitsee Palazzo Vecchio, ylväs kaupungintalo, joka on rakennettu vuonna 1299 (viite). Aukiolla on myös useita veistoksia.

Antiikin ihanteiden löytyminen ja renessanssin synty Italiassa selittyvät usean tekijän yhteisvaikutuksella. Yhtäältä keskenään vuosisatoja kilvoitelleet italialaiset kaupunkivaltiot ovat rikastuneet kaupankäynnillä, Venetsia ja Genova tunnetuimpina, ja toisaalta 1300-luvulla 70 miljoonaa ihmistä tappanut rutto aiheuttaa häiriötä kristilliseen maailmankuvaan, jolloin kiinnostus tämänpuoleista elämää kohtaan kasvaa. Kolmanneksi bysantti, roomalaiskreikkalaisen kulttuurin perillinen, on samaan aikaan hajoamassa, jonka myötä siirtolaisten mukana Italiaan kulkeutuu antiikin mestariteoksia inspiroimaan seuraavan ajan taiteilijoita.

Ciceron kirjeet (106-43 eaa.) löydetään vuonna 1345 (viite).

Uffizin galleria on vuonna 1581 valmistunut renessanssitaiteeseen erikoistunut museo (viite).

13. päivä: Sitruunapuu (Perjantai, 17.5.2013)

Ponte Vecchio -silta on valmistunut vuonna 1345 (viite). Sillan rakenteissa on asuntoja ja katutason yläpuolella menee erillinen käytävä, jota pitkin Medicin suvun jäsenet kulkevat joutumatta laskeutumaan rahvaan joukkoon välttäen samalla salamurhan riskin.

Bobolin puutarhassa on sitruunapuu.

Firenze saa kunnian olla ensimmäisen panoramakuvani kohde.

Lounaaksi tilaamme sitruunapuun kunniaksi sitruunakanaa ja siirrymme kiitojunalla Roomaan.

14. päivä: Rooma (Lauantai, 18.5.2013)

Ensimmäisen päivän Roomassa otamme rennosti ja hieman vain maistelemme.

Astumme sattumanvaraiseen kahvilaan, missä onkin menossa Suomi–Ruotsi-jääkiekkopeli. Muutama muukin suomalainen seurue on peliä katsomassa. Yllättävää että Italiassa katsotaan jääkiekkoa – no, ei siellä kyllä suomalaisten lisäksi muita ollut.

Via Nazionalen päässä on Altare della Patria, joka on rakennettu Italian yhdistymisen kunniaksi (1885-1925) (viite) (viite) (viite).

Altare della Patrian edestä menee myös Via dei Fori Imperiali, joka kulkee Forum Romanumin läpi (viite).

Tänään ei ole antiikin Rooman päivä, mutta tarkistamme kuitenkin vielä Rooman korkeimman obeliskin, Lateraanin (32 m), joka on rakennettu 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Roomassa on kolmetoista obeliskia, jotka on haettu Egyptistä (viite).

On kutkuttava ajatus, että 3500 vuotta sitten eräs kansa, egyptiläiset, veistävät yhdestä kivestä 32 metriä korkean kivipylvään ja sitten pari tuhatta vuotta myöhemmin toinen kansa, roomalaiset, kuljettavat pylvään kotikaupunkiinsa neljän tuhannen kilometrin päähän. Lopulta paikalle saapuu kolmas kansa, suomalaiset, jotka ottavat pylväästä valokuvan ylvään ja asettavat sen kaikkien kansojen nähtäville digitaaliseen hypermaailmaan.

Lehtipihvin jälkeen tarkistamme vielä Aurelianuksen muurin (rak. 270-275) (viite).

Rooman ympärillä sijaitsee myös hieman suppeampi Serviuksen muuri, joka on rakennettu 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua (viite).

Roomassa on myös kolmas muuri, Leoninen muuri, joka tosin on tarkoitettu ainoastaan Vatikaanin suojaksi.

15. päivä: Rantapäivä (Sunnuntai, 19.5.2013)

Tänään on rantapäivän vuoro. Matkustamme Ostiaan Välimeren rannalle metron ja junan yhdistelmällä. Ostia Antica on antiikan Rooman satama (viite).

(Vanhoina hyvinä aikoina tässä kohtaa olisi kuvia naaraista.)

Vesi on lämmintä ja aallokko voimakas. Rantavahti juoksee luoksemme heiluttamaan käsiään.

Usean tunnin rantaloikoilun aikana naukkailemme muutamat isot oluet per suu. Lähtiessämme pois tyhjän pullopussin kanssa tulevat valvojat huolestuneena kysymään, selviämmekö varmasti. Eivät selvästikään ole käyneet Suomessa.

Illallisella menemme lähipizzeriaan, missä selvästikin paikallinen mafiaperhe pitää juhlia – sen verran nihkeää on meidän palvelu verrattuna suurjuhlaväkeen. Quattro Stagioneen tulee sientä, artisokkaa, oliivia ja nakkia. No, ainakin löydämme matkan halvimman talon viinin (6,5 euroa litra).

16. päivä: Paavin kesäasunto (Maanantai, 20.5.2013)

Vuorossa on Albano-järvi (viite), tulivuorikraateri sekä Paavin kesäasunto (viite). Alue on nimeltään Castelli Romani (viite).

Tavaamme antaumuksella junalippujen voimassaoloalueita ja poikkeuksen poikkeuksia, mutta niin vain konduktööri vaatii meiltä paluumatkalla lisämaksua vääristä lipuista. Vaan kuinkas ollakaan: juna pysähtyykin samaan aikaan poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksellisesti ja yllättää konduktöörimmekin. Onnistumme väistämään.

17. päivä: Vatikaani (Tiistai, 21.5.2013)

Rooman ytimessä sijaitseva Vatikaani on pikkuruinen kaupunkivaltio, joka on yksi maailman neljästä teokratiasta eli valtiosta, joka on samalla myös jonkin uskonnon tai filosofian itseoikeutettu pääkaupunki. Muiden teokratioiden pääkaupungit ovat Mount Athoksella (viite), Iranissa (viite) ja Tiibetissä (viite), ja näiden valtioiden pääjohtajia kutsutaan nimillä patriarkka, ajatollah, dalai-lama sekä tietenkin Vatikaanin paavi, jonka tiluksille tänään olemme pääsevä.

Nykyinen paavi Franciscus on kirkon mukaan järjestysnumeroltaan 266. paavi (viite). Historian kuluessa on ollut myös epävirallisia vastapaaveja (viite) ja onpa paavin istuin sijainnut 1300-luvulla myös Ranskan Avignonissa (viite).

Vatikaanin kaupunkivaltio on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin valtio. Vatikaanilla ei ole maaseutua, teollisuutta tai luonnonvaroja, mutta sillä on oma posti (viite), rautatieasema (viite), helikopterikenttä (viite) sekä puutarhoja.

Vatikaanin puutarhojen jälkeen siirrymme sisätiloihin tarkistamaan Vatikaanin museot (viite). Ensimmäisenä on Pinacoteca.

Espanjasta kotoisin olevat Borgiat ovat yksi renessanssiajan Italian vaikutusvaltaisimmista suvuista, josta nousee myös kaksi paavia (viite).

Pako Vatikaanista

Borgian suvulla on oma pakoreitti Vatikaanista: Passetto di Borgo.

18. päivä: Antiikin Rooma (Keskiviikko, 22.5.2013)

Tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua Rooman läpi menevän Tiber-joen varrella asuu useita kansoja, kuten etruskit, latinalaiset ja sabiinilaiset. Alueen viimeinen kuningas syöstään vallasta vuonna 509 ennen ajanlaskun alkua, jonka jälkeen joenvartta hallitsee tasavalta (viite). Järjestelmää voi sanoa tasavallaksi, koska maata omistavan yläluokan (patriisien) lisäksi merkittävää valtaa on myös kansanedustajilla (kansantribuuneilla), jotka valitaan alaluokasta (plebeijeistä).

Aluksi Rooma on ainoastaan yksi Italian useista kaupunkivaltioista, mutta diplomatian ja strategian avulla tasavalta laajenee koko Välimeren alueelle.

Rooman tasavallasta tulee Rooman valtakunta, kun Julius Caesar, sotilasjohtaja, poliitikko ja juhlia järjestävä kansansuosikki etenee ensin tasavallan korkeimpaan virkaan konsuliksi, valloittaa Gallian ja lyö vastustajansa aloittamassaan sisällissodassa (viite). Sen jälkeen hän julistautuu väliaikaiseksi diktaattoriksi, jonka laki mahdollistaa poikkeustilanteessa.

Käy kuitenkin sillä tavalla hassusti, että Juliusta vastaan syntyy salaliitto ja hänet murhataan (44 eaa.). Juliuksen jälkeen valtaan nousee Gaius Octavius, myöhemmin Augustus, joka ei luovukkaan väliaikaisista diktaattorin valtaoikeuksista.

Augustus hallitsee valtakuntaa yksinvaltiaana 40 vuoden ajan. Hänen jälkeiset keisarit eivät myöskään näe tarpeelliseksi luopua diktaattorin oikeuksista. Augustuksen ja Caesarin lisäksi muita merkittäviä Rooman keisareita ovat olleet Caligula (37-41 jaa.), Nero (54-68 jaa.), Trajanus (98-117), Hadrianus (117-138 jaa.), Marcus Aurelius (161-180 jaa.) sekä Konstantinus Suuri (306-337 jaa.), joka laillistaa kristinuskon ja siirtää pääkaupungin Roomasta Konstantinopoliin eli nykyiseen Istanbuliin.

Antiikin Rooman historia voidaan jakaa siis kuningaskunnan, tasavallan ja keisarikunnan ajanjaksoihin.

On arvioitu että Rooman väkiluku on 1,5 miljoonaa ensimmäisellä vuosisadalla. Myöhempinä vuosisatoina väkiluvultaan lähimmäksi pääsevät Konstantinopoli (vuosina 400–900) (väkiluku korkeimmillaan 0,4-0,5 miljoonaa), Xi'an (600–900) (1,0 miljoonaa) ja viimein vasta 1850-luvun jälkeen Lontoo ja Pariisi ohittavat antiikin Rooman (viite). Rooma on aikansa ylivoimaisen ylivertainen supervalta.

Roomalaisten käyttämä kieli, latina, leviää ympäri Välimeren, joten useissa nykykielissä on paljon lainasanoja Roomasta, myös suomen kielessä, kuten vaikkapa palatsi, keisari, imperiumi, diktaattori, konsuli ja senaattori. Lisäksi latina on edelleen katolisen kirkon pääkieli ja sitä käytetään myös lääketieteessä, biologiassa ja oikeustieteissä. Ranskan, espanjan, portugalin, italian ja romanian kielet pohjautuvat latinaan eli ne ovat romaanisia kieliä.

Sotateknologia ja -strategia sekä tieteet ja taiteet yleisesti kehittyvät voimakkaasti Rooman valtakunnan aikana. Merkittäviä keksintöjä ovat esimerkiksi kaupunkien kasvun mahdollistaneet akveduktit, lämmitetyt asunnot sekä viemäröintijärjestelmät. Myös roomalainen tiestö on aiempaa kehittyneempi.

Meidän päivämme alkaa Claudian akveduktilla, joka on yksi Rooman valtakunnan tärkeimmistä vesijärjestelmistä (rak. 38–52 jaa.).

Kiipeämme Palatiumin kukkulalle, jolle Rooma on perustettu ja jonne talonsa rakentaa Rooman ensimmäinen keisari Augustus (40-27 eaa.).

Ja kyllähän pääjohtajalla oma hevosrata pitää olla, joten seuraavaksi tarkistamme Hippodromin.

Seuraavassa on rekonstruktoitu mallinnus Palatiumista.

Katsotaanpa välipalana, millainen on 2000 vuotta sitten eläneen maailman rikkaimman miehen talo.

Palatiumin kukkulan vieressä on Forum Romanum, Rooman valtakunnan keskus (viite).

Colosseumilla järjestetään gladiaattoritaisteluita, villieläinnäytöksiä, ristiinnaulitsemisia sekä meritaisteluita, jolloin areena täytettiin vedellä (rak. 80 jaa.) (viite).

Sirkushuveja järjestetään Hippodromin ja Colosseumin lisäksi myös Circus Maximuksella (viite).

19. päivä: Rooma (Torstai, 23.5.2013)

20. päivä: Niilin Jumala (Perjantai, 24.5.2013)

21. päivä: Rooma (Lauantai, 25.5.2013)

Rooman kirkot (10 kpl)

Tarkistamme Roomassa kymmenen kirkkoa. Seuraavaksi esittelen ne uusimmasta alkaen.

Pietarinkirkko (rakentaminen alkoi vuonna 1506)

Vatikaanissa sijaitseva Pietarinkirkko on maailman suurin kirkko, muttei erityisen vanha (viite). Pietarinkirkkoon on haudattu 91 paavia. Kirkossa on ensimmäisen paavin eli Pietarin valtaistuin.

Pietarinkirkon paikalla on aiemmin sijainnut Konstantinuksen basilika, joka rakennetaan 330-luvulla (viite). Konstantinuksen basilika on yksi neljästä varhaiskristillisestä basilikasta, joista kolme muuta ovat edelleen pystyssä (viite).

Ennen Konstantinuksen basilikaa paikalla sijaitsee Neron sirkus.

Sikstuksen kappeli (1475)

San Pietro in Vincoli (439) (tuhat vuotta edellistä vanhempi)

Rooman valtakunnan aikana rakennetuista kirkoista uusin, jonka tarkastamme, on San Pietro in Vincoli (viite). Siellä sijaitsevat Pietarin pyhäinjäännökset sekä Michelangelon veistämä Mooses.

Santa Maria Maggiore (432)

Santa Maria Maggiore on yksi neljästä katolisen kirkon korkeimman tason kirkoista eli varhaiskristillisistä basilikoista (viite). Kirkkoon on haudattu muun muassa Bernini (viite), Pauline Bonaparte (Napoleonin sisko) sekä kuusi paavia. Kirkko sijaitsee Vatikaanin eksterritoriaalisella alueella (viite).

Santi Giovanni e Paolo al Celio (398)

Santi Giovanni e Paolo al Celio on rakennettu roomalaisten asuntojen päälle (viite). Kirkon vieressä on vankityrmiä, joissa villieläimet ovat kuulemma odottaneet vuoroaan ennen Colosseumille siirtymistä.

Lateraanikirkko (324)

Lateraanikirkko on katolisen kirkon äitikirkko eli tärkein ja vanhin (viite). Siellä sijaitsee paavin valtaistuin. Kommunistit kokoontuvat kirkon edustalle. Kirkkoon on haudattu 21 paavia. Lateraanikirkko on ensimmäinen Konstantinus Suuren rakennuttama kirkkorakennus.

Tässä kohtaa olemme katsoneet kolme neljästä varhaiskristitystä basilikasta: Lateraanikirkko, Konstantinuksen basilika ja Santa Maria Maggiore. Neljäs on San Paolo fuori le mura (viite), jota emme tarkista.

Maxentiuksen basilika (310)

Alunperin basilikat ovat kaupan- ja oikeudenkäyntinäyttämöitä, mutta kristinuskon leviämisen myötä niitä aletaan muuntaa uskonnollisiksi rakennuksiksi.

Basilikan arkkitehtuurinen edistysaskel on sivulaivoja korkeampi keskilaiva, jolloin rakennuksen sisälle tulee enemmän auringonvaloa – mikäs sen hienompaa (viite).

Vanhin tunnettu basilika, Basilica Porcia, on rakennettuna vuonna 184 ennen ajanlaskun alkua (viite) (viite).

Maxentiuksen basilika on antiikin Rooman suurin basilika (viite). Sen rakennustyöt aloittaa keisari Maxentius ja saattaa päätökseen Konstantinus Suuri.

Diolectian kylpylä (298)

Santa Maria degli Angeli e dei Martiri on rakennettu roomalaisen kylpylän raunioille, minkä vuoksi kirkkosali on uima-altaan muotoinen (viite).

Antoninuksen ja Faustinan temppeli (141)

Antoninuksen ja Faustinan temppeli muutetaan San Lorenzo in Mirandan nimiseksi kirkoksi 600- tai 700-luvulla (viite).

Pantheon (120)

Pantheon on antiikin parhaiten säilynyt rakennus. Keisari Hadrianus rakennuttaa temppelin vuonna 120 ja kirkoksi se muutetaan 600-luvulla. Pantheonin kattokupoli on edelleen maailman suurin yhteinäinen tukiraudaton holvattu rakennelma. Kupolin sisähalkaisija on 43,44 metriä (viite).

Loppusanat

Suurmatkamme kunniaksi nostan esiin vielä kolme asiaa. Ensinnäkin on sanottava, että italialainen pysäköinti- ja liikennekulttuuri on apokalyptista, mikä ei tietenkään ole yllätys, kun kaikki tiet vievät Roomaan (viite). Sinnehän ne kaikki autotkin sitten päätyvät.

Velvollisuuteni on myös kertoa, että rikoin Firenzen ja Rooman välillä junamatkustuksen nopeusennätykseni (242 km/h).

Kolmanneksi on todettava, että renessanssin suurmestarit eivät olleet ainoastaan oman aikansa suuruuksia, vaan he kestävät vertailun myös tähän päivään. Antiikin ihanteita korostava renessanssi johtaa seuraavina vuosisatoina ensin valistukseen, sitten teolliseen vallankumoukseen ja lopulta tähän.

On siis paikallaan ottaa uusintana teos, joka todistaa että kävin siellä, paikassa pyhimmässä, lännen ytimessä, huoneessa Ateenan koulun.