Länsi-Euroopan Luode
Sisällysluettelo |
---|
Johdanto
Kiitos positiivisjuosteisen RNA-viruksen tällä kertaa emme lähdekään suurmatkalle vaan keskinkertaiselle kuuden kaupungin kierrokselle – kohteena nimittäin on luoteinen Länsi-Eurooppa: Hollanti, Belgia ja Aachen. Vaihtelun vuoksi matkaraportti kiertää kaupungit suuruusjärjestyksessä alkaen vähäväkisimmästä. Matkan ajankohta: 21-29.5.2022.
Artikkelihistoria
- 2024-04-01 Teksti julkaistu.
- 2024-03-26 Teksti aloitettu.
Liège
Kaljamaraton juostaan vuosittain Belgian Liègessä, Euroopan 416. suurimmassa kaupungissa (2024) (viite). Alkuun lukija saakin tervehdyksen juoksuharrastuksen parista. Liège on hieman Turkua suurempi (434).
Liegè on kuulemma Euroopan ensimmäisiä paikkoja, mistä on löydetty käsiaseita (viite), joten katsotaanpa sitten tuliaseiden varhaishistoria.
Ensimmäiset käsikäyttöiset tuliaseet on valmistettu Kiinassa 900-luvulla. Mamelukeilla ja arabeilla on aseita 1200-luvulla ja Euroopassa 1300-luvulla, kuten juuri Liègessä (c. 1350). 1400-luvulta eteenpäin Euroopassa tunnetaan hakapyssy ja lunttulukko (viite).
(950) Tulipuikko (viite) © Public Domain
(1368) Käsikanuuna (viite) © Ytrottier
(1608) Musketti (viite). Lunttulukko (viite). © Public Domain
Gent
Gent on Euroopan 303. suurin kaupunki ja Belgian kolmanneksi suurin. Gentissä sijaitsee Mystisen lampaan palvonta, oiva esimerkki varhais-pohjois-eurooppalaisesta renessanssista.
Mystisen lampaan palvonta (viite) (2022-05-24)
Gentissä sijaitsee Gravensteen, linnoitus vuodelta 1180.
Gravensteen (rak. 1180) (viite) (2022-05-24)
Gentissä, Belgiassa siis, on syntynyt Kaarle V, jonka palatsin tarkistimme kahdeksan vuotta sitten Granadassa, Etelä-Espanjassa.
Kaarle V:n palatsi (oikealla) (Granada, Espanja) (viite) (2015-03-23)
Kaarle V on Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1516-1556) ja bonuksena Espanjan kuningas.
Kaarle V ja Valtakunnanomena (viite) © Siren-Com
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta onkin erikoinen tapaus. Paavin ja Kaarle Suuren tempauksessa vuonna 800 niin Habsburgit ja muut kumppanit lännessä, samoin kuin bysantin porukka idässä, itse asiassa jo vuodesta 395 alkaen, katsovat, että antiikin Rooman valtakunnan keisarilinja jatkuu itse asiassa nimenomaan juurikin heidän maillaan. Läntisen ja itäisen keisarivallan haarat jatkuvat, ainakin de jury, ensimmäiseen maailmansotaan asti, jolloin kaatuvat Itävalta-Unkarin keisari, Ottomaanien keisari, Venäjän keisari ja Preussin keisari eli tässä vaiheessa keisarihaaroja onkin jo neljä, ja itse asiassa 40 vuotta aikaisemmin kaatuu vielä Ranskan viimeinen keisari, Napoleon III (1870). Kirjoitushetkellä keisareista jäljellä on vain Japani.
Tuhatvuotinen Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (viite) © Public Domain
Vuosina 1618-1648 käyty kolmikymmenvuotinen sota ja Westfalenin rauha on katsottu olleen keisarivallan päätös de facto, kun useiden eurooppalaisten valtakuntien rajat määritetään ja kansallisuutta aletaan pitää lainkäytön kannalta keskeisempänä kuin aiempia limittäisiä poliittisuskonnollisia velvoitteita (viite) (viite). Westfalenin rauha on suvereenien valtioiden alku.
Kolmikymmenvuotisen sodan lisäksi vuonna 1648 päättyy myös kahdeksankymmenvuotinen sota (1568-1648), kun Hollanti taistelee itsensä irti Espanjasta. Myös Sveitsi saa itsenäisyyden samana vuonna.
(1648) Eurooppa © Unknown
Sivumennen sanoen Gent kuuluu aikanaan Espanjan Alankomaille (viite) ja myöhemmin Itävallan Alankomaille (viite).
Kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana Hollannista kasvaa suurvalta (viite), joka hallitsee Indonesiaa, Etelä-Afrikkaa ja useita satamia ympäri maailmaa, kuten Isoa omenaa. Suurvaltakautensa aikana Hollanti on ulkomaankaupan, tieteen, taiteen ja sotataidon johtava maa, vaikka valtio on nuori ja kooltaan vähäväkinen. Maailman suhteellisen vallan kuvauksessa Hollanti on vuonna 1650 Englannin, Ranskan, Ruotsin, Espanjan, Itävallan ja Ottomaanien kanssa kutakuinkin yhtä voimakas (viite).
Hollannin siirtomaat (1650) (viite) © red4tribe
Hollannin siirtomaa (1655). Hollannin Itä-Intian kauppakomppania (viite). © Public Domain
Maalaustaiteen kultakausi Hollannissa osuu myös 1600-luvulle, mutta se onkin katsottu jo aiemmin (2013) (viite).
Aachen
Matkan kolmas kaupunki on saksalainen Aachen (253.), missä elää ja kuolee legendojen legenda, itse Kaarle Suuri, korttipakan kunkku.
Kaarle Suuri (viite) (2022-05-23)
Kaarle Suuren hauta © Frans Berkelaar
Kaarle Suuri on frankkien kuningas vuosina 800-814. Frankit taas on suurin germaaniheimoista ponnistava jälkiromaaninen barbaarivaltakunta (486-843), joka voimmakkaimmillaan hallitsee isoa osaa manner-Euroopasta, melkein kokonaan nykyisten Ranskan ja Saksan aluetta (viite). Tästä inspiroituneena katsotaanpa huviksemme, ketkä ovatkaan manner-Eurooppaa hallinneet historiassa laajimmalti.
(814) Kaarle Suuri (valtakunta laajimmillaan) © Sémhur
(1942) Hitler © TRAJAN 117
(1812) Napoleon © Clem le Nem
(117) Trajan © Tataryn
(1544) Kaarle V © Barjimoa
(1914) Franz Joseph I © Mariusz Paździora
(1683) Mehmed IV © Fancy Refrigerator
(1953) Stalin © Ssolbergj
(323 eKr.) Aleksanteri Suuri © Public Domain
(1279) Kublai © Ali Zifan
(740) Hisham © Constantine Plakidas
(1875) Abdulaziz © AbdurRahman AbdulMoneim
Frankit © Public Domain
Karolinginen renessanssi alkaa Kaarle Suuresta (viite).
(800) Dorestad Fibula © AlexanderVanLoon
(870) Codex Aureus of St. Emmeram (viite) © Public Domain
Antwerpen
Matkan toiseksi suurin kaupunki on Belgian suurin kaupunki Antwerpen (122.), joka tunnetaan kokaiinista ja timanteista (viite).
Timantti © Shipguy
Afrikantähti (viite) © Public Domain
Afrikantähti © Public Domain
’s-Gravenhage
’s-Gravenhage eli Haag on merenrantakaupunki Hollannissa (117.), missä sijaitsee Pysyvä välituomioistuin (viite). Haag on hallintokaupunki ja Hollannin kolmanneksi suurin.
Yleisten asioiden ministeriö (viite) (2022-05-26)
Pysyvän välituomioistuimen lisäksi Haagissa sijaitsevat Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin.
Kansainvälinen tuomioistuin © International Court of Justice
Yhdysvallat säätää Haagin valloituslain vuonna 2002, jonka jälkeen istuinten merkitys de facto on ohut (viite).
Rotterdam
Matkan viimeinen kohde on Hollannin toiseksi suurin kaupunki, Rotterdam (77.), joka on hieman Helsinkiä suurempi (90.)