TELEVISIO
🐝

Kaarle Suuren hauta (+ kaljamaraton)

Sisällysluettelo

Johdanto

Positiivisjuosteinen RNA-virus ohjaa matkamme Länsi-Eurooppaan, tarkemmin Hollantiin, Belgiaan ja Saksaan.

  • 2025-10-30 Teksti tarkistettu.
  • 2025-10-25 Kuvia lisätty (Kulminator, Painotalo, Kaupungintalo, Kaljamaraton, Kaarle Suuri).
  • 2024-04-01 Teksti julki.
  • 2024-03-26 Teksti alkaa.
  • 2022-05-29 Matka päättyy.
  • 2022-05-21 Matka alkaa.

Kuusi kaupunkia

Liège

Kaljamaraton juostaan vuosittain Belgian Liègessä, Euroopan 416. suurimmassa kaupungissa (viite). Alkuun lukija saakin tervehdyksen juom...juoksuharrastuksen parista. Vertailuksi Turku on Euroopan 434. suurin kaupunki.

Tervehdys Kaljamaratonilta (2022-05-22)

Beer Lovers' Marathon, Liège

© sagi

Gent

Gent on Euroopan 303. suurin kaupunki ja Belgian kolmanneksi suurin. Gentissä syntyy Kaarle V, jonka palatsi tarkastetaan kahdeksan vuotta sitten Granadassa, Etelä-Espanjassa. Kaarle V on Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1516-1556) ja bonuksena Espanjan kuningas.

Kaarle V ja Valtakunnanomena (viite) © Siren-Com

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (viite) © Public Domain

Gent kuuluu Belgiaan, mutta kaupunki on sijainnut myös Espanjan Alankomaissa (viite) ja Itävallan Alankomaissa (viite).

Alankomaista puheenollen kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana Hollannista tulee suurvalta, joka hallitsee Indonesiaa, Etelä-Afrikkaa ja useita satamia ympäri maailmaa (1581–1672) (viite).

Suurvaltakautensa aikana Hollanti on ulkomaankaupan, tieteen, taiteen ja sotataidon johtava maa, vaikka valtio on nuori ja kooltaan vähäväkinen. Maailman suhteellisen vallan kuvauksessa Hollanti on vuonna 1650 Englannin, Ranskan, Ruotsin, Espanjan, Itävallan ja Ottomaanien kanssa kutakuinkin yhtä voimakas (viite).

Hollannin siirtomaat (1650) (viite) © red4tribe

Hollannin siirtomaa (1655). Hollannin Itä-Intian kauppakomppania (viite). © Public Domain

Maalaustaiteen kultakausi Hollannissa osuu myös 1600-luvulle, mutta se onkin katsottu jo aiemmin (viite).

Aachen

Matkan kolmas kaupunki on äärilänsisaksalainen Aachen (253.), missä elää ja kuolee itse legendojen legenda, Kaarle Suuri, korttipakan kunkku.

Kaarle Suuri (viite) (2022-05-23)

Kaarle Suuren käsi (2022-05-23)

Kaarle Suuren hauta © Frans Berkelaar

Kaarle Suuren hauta (maailmanperintökohde) (2022-05-23)

Kaarle Suuri (2022-05-23)

Kaarle Suuri on frankkien kuningas, jonka itse Rooman piispa eli Paavi Leo III kruunaa valtaan (800-814). Tätä hetkeä pidetään tärkeänä, koska se luo perustan länsieurooppalaiselle historiantulkinnalle ja vahvistaa Rooman valtakunnan perinnön jakautumista länteen ja itään, sillä Konstantinopolista johdettu Itä-Rooma eli Bysantti ei hyväksy kruunausta.

Vuodesta 800 eteenpäin on siis olemassa yhtä aikaa kaksi Rooman keisaria, joista kumpikaan ei asu Roomassa. Myöhemmin Länsi-Rooman keisari asuu eri puolilla Länsi-Eurooppaa, kunnes vuonna 1533 asuinpaikka siirtyy Espanjasta Wieniin, missä Rooman keisari on aina vuoteen 1804 asti. Konstantinopolissa Itä-Rooman keisarilinja loppuu vuonna 1453. Espanjasta Wieniin siirto tapahtuu itse asiassa juuri Kaarle V:n aikana, joka Gentissä syntyy.

Keisarivaltojen päätös de facto katsotaan päättyneen kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen Westfalenin rauhaan (1618-1648), kun useiden nykyisten eurooppalaisten valtakuntien rajat määritetään ja kansallisuutta aletaan pitää lainkäytön kannalta keskeisempänä määrittävänä tekijänä kuin aiempia limittäisiä poliittisuskonnollisia velvoitteita (viite) (viite). Westfalenin rauha on suvereenien valtioiden alku.

Karolinginen renessanssikin alkaa tietenkin Kaarle Suuresta (viite).

(800) Dorestad Fibula © AlexanderVanLoon

(870) Codex Aureus of St. Emmeram (viite) © Public Domain

Frankit, mistä Kaarle Suuri ponnistaa, on suurin jälkiromaaninen germaanivaltakunta, joka voimmakkaimmillaan hallitsee isoa osaa manner-Eurooppaa ja lähes kokonaan nykyisten Ranskan ja Saksan alueita (486-843) (viite).

(814) Frankit (valtakunta laajimmillaan) © Sémhur

Ketkä ovatkaan manner-Eurooppaa laajimmalti hallinneet?

(1812) Napoleon © Clem le Nem

(1942) Hitler © San Jose

(117) Trajan © Tataryn

(323 eKr.) Aleksanteri Suuri © Public Domain

(1544) Kaarle V © Barjimoa

(1683) Mehmed IV © Fancy Refrigerator

(1914) Franz Joseph I © Mariusz Paździora

(1875) Abdulaziz © AbdurRahman AbdulMoneim

(1279) Kublai © Ali Zifan

(1953) Stalin © Ssolbergj

Antwerpen

Matkan kolmanneksi suurin kaupunki on Belgian suurin kaupunki Antwerpen (122.), joka tunnetaan ennen kaikkea kokaiinista ja timanteista (viite).

Timantti (viite) © pixabay

Raakatimantti (viite) © MBisanz

Timantti © Shipguy

Afrikantähti (viite) © Public Domain

Afrikantähti raakana © Public Domain

Antwerpen (2022-05-25)

Antwerpenissä on myös erinomainen kuppila (Kulminator) sekä 1500-lukulaiset maailmanperintökohteet: paino- ja kaupungintalo.

Kaljankaatokannu (Kulminator) (2022-05-25)

Chimay vuosikertaa 1984 (2022-05-25)

Painotalo Plantin–Moretus (maailmanperintökohde) (viite) (2022-05-25)

Plantin–Moretus (2022-05-25)

Antwerpenin kaupungintalo (maailmanperintökohde) (viite) (2022-05-25)

’s-Gravenhage

’s-Gravenhage eli Haag on merenrantakaupunki Hollannissa, 117. suurin Euroopassa ja kolmanneksi suurin Hollannissa Amsterdamin ja Rotterdamin jälkeen, missä sijaitsee erilaisia hallinnollisia elimiä, virastoja ja instituutioita, kuten Pysyvä välituomioistuin ja Yleisten asioiden ministeriö.

Pysyvä välituomioistuin (viite) (2022-05-26)

Suomen suurlähetystö (’s-Gravenhage) (2022-05-26)

Yleisten asioiden ministeriö (viite) (2022-05-26)

’s-Gravenhagessa sijaitsevat myös Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin. Yhdysvallat säätää Haagin hyökkäyslain vuonna 2002, jonka jälkeen istuinten merkitys on ohuempi (viite).

Haag (2022-05-26)

Rotterdam

Matkan viimeinen kohde on Hollannin toiseksi suurin kaupunki, Rotterdam, joka on Euroopan 77. suurin kaupunki, eli hieman Helsinkiä suurempi (90.)

Rotterdam (maailmanperintökohde) (viite) (2022-05-27)