Aachen ja Haag
Sisällysluettelo |
---|
Johdanto
Kiitos positiivisjuosteisen RNA-viruksen tällä kertaa emme lähdekään suurmatkalle vaan kuuden kaupungin kiertueelle – kohteena luoteinen Länsi-Eurooppa, tarkemmin Hollanti, Belgia ja läntisen Länsi-Saksan Aachen.
- 2024-04-01 Teksti julki.
- 2024-03-26 Teksti alkaa.
- 2022-05-29 Matka päättyy.
- 2022-05-21 Matka alkaa.
Liège
Kaljamaraton juostaan vuosittain Belgian Liègessä, Euroopan 416. suurimmassa kaupungissa (viite). Alkuun lukija saakin tervehdyksen juom...juoksuharrastuksen parista. Turku on Euroopan 434. suurin kaupunki.
Liegè on kuulemma Euroopan ensimmäisiä paikkoja, mistä on löydetty käsiaseita (viite), joten katsotaanpa sitten tuliaseiden varhaishistoria.
Ensimmäiset käsikäyttöiset tuliaseet on valmistettu Kiinassa 900-luvulla. Mamelukeilla ja arabeilla on aseita 1200-luvulla ja Euroopassa 1300-luvulla, kuten juuri Liègessä (c. 1350). 1400-luvulta eteenpäin Euroopassa tunnetaan hakapyssy ja lunttulukko (viite).
(950) Tulipuikko (viite) © Public Domain
(1368) Käsikanuuna (viite) © Ytrottier
(1608) Musketti (viite). Lunttulukko (viite). © Public Domain
Gent
Gent on Euroopan 303. suurin kaupunki ja Belgian kolmanneksi suurin. Gentissä sijaitsee Mystisen lampaan palvonta, oiva esimerkki varhais-pohjois-eurooppalaisesta renessanssista.
Mystisen lampaan palvonta (viite) (2022-05-24)
Gentissä sijaitsee Gravensteen, linnoitus vuodelta 1180.
Gravensteen (rak. 1180) (viite) (2022-05-24)
Gentissä on syntynyt Kaarle V, jonka palatsin tarkistimme kahdeksan vuotta aikaisemmin Granadassa, Etelä-Espanjassa.
Kaarle V:n palatsi (oikealla) (Granada, Espanja) (viite) (2015-03-23)
Kaarle V on Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1516-1556) ja bonuksena Espanjan kuningas.
Kaarle V ja Valtakunnanomena (viite) © Siren-Com
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta onkin erikoinen tapaus. Paavin ja Kaarle Suuren tempauksesta lähtien vuonna 800 niin Karolinget, Habsburgit, Luxembourgit ja muut kumppanit lännessä, samoin kuin bysantin porukka idässä viimeistään vuodesta 395 alkaen, katsovat, että antiikin Rooman valtakunnan keisarilinja jatkuu itse asiassa nimenomaan juurikin heidän maillaan.
Läntisen ja itäisen keisarivallan haarat jatkuvatkin, ainakin de jury, ensimmäiseen maailmansotaan asti, jolloin kaatuvat Itävalta-Unkarin keisari, Ottomaanien keisari, Venäjän keisari ja Preussin keisari, eli tässä vaiheessa keisarihaaroja onkin jo neljä, ja itse asiassa 40 vuotta aikaisemmin kaatuu vielä Ranskan viimeinen keisari, Napoleon III (1870). Kirjoitushetkellä keisarilinjoista on jäljellä enää Japani – ainakin julkista (viite).
Tuhatvuotinen Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (viite) © Public Domain
Vuosina 1618-1648 käyty kolmikymmenvuotinen sota ja Westfalenin rauha on katsottu olleen keisarivallan päätös de facto, kun useiden eurooppalaisten valtakuntien rajat määritetään ja kansallisuutta aletaan pitää lainkäytön kannalta keskeisempänä kuin aiempia limittäisiä poliittisuskonnollisia velvoitteita (viite) (viite). Westfalenin rauha on suvereenien valtioiden alku.
Kolmikymmenvuotisen sodan lisäksi vuonna 1648 päättyy myös kahdeksankymmenvuotinen sota (1568-1648), kun Hollanti taistelee itsensä irti Espanjasta. Myös Sveitsi saa itsenäisyyden samana vuonna.
(1648) Eurooppa © Unknown
Gent kuuluu nykyään Belgiaan, mutta kaupunki on sijainnut myös Espanjan Alankomaissa (viite) ja myöhemmin Itävallan Alankomaissa (viite).
Alankomaista puheenollen kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana Hollannista kasvaa suurvalta, joka hallitsee Indonesiaa, Etelä-Afrikkaa ja useita satamia ympäri maailmaa, kuten isoa omenaa (viite).
Suurvaltakautensa aikana Hollanti on ulkomaankaupan, tieteen, taiteen ja sotataidon johtava maa, vaikka valtio on nuori ja kooltaan vähäväkinen. Maailman suhteellisen vallan kuvauksessa Hollanti on vuonna 1650 Englannin, Ranskan, Ruotsin, Espanjan, Itävallan ja Ottomaanien kanssa kutakuinkin yhtä voimakas (viite).
Hollannin siirtomaat (1650) (viite) © red4tribe
Hollannin siirtomaa (1655). Hollannin Itä-Intian kauppakomppania (viite). © Public Domain
Maalaustaiteen kultakausi Hollannissa osuu myös 1600-luvulle, mutta se onkin katsottu jo aiemmin (viite).
Aachen
Matkan kolmas kaupunki on äärilänsisaksalainen Aachen (253.), missä elää ja kuolee itse legendojen legenda, Kaarle Suuri, korttipakan kunkku.
Kaarle Suuri (viite) (2022-05-23)
Kaarle Suuren hauta © Frans Berkelaar
Kaarle Suuri on frankkien kuningas vuosina 800-814. Frankit on suurin germaaniheimoista ponnistava jälkiromaaninen barbaarivaltakunta (486-843), joka voimmakkaimmillaan hallitsee isoa osaa manner-Euroopasta ja melkein kokonaan nykyisten Ranskan ja Saksan aluetta (viite). Tästä inspiroituneena katsotaanpa huviksemme, ketkä ovatkaan manner-Eurooppaa hallinneet historiassa laajimmalti.
(814) Kaarle Suuri (valtakunta laajimmillaan) © Sémhur
(1812) Napoleon © Clem le Nem
(1942) Hitler © San Jose
(117) Trajan © Tataryn
(323 eKr.) Aleksanteri Suuri © Public Domain
(1544) Kaarle V © Barjimoa
(1683) Mehmed IV © Fancy Refrigerator
(1914) Franz Joseph I © Mariusz Paździora
(740) Hisham © Constantine Plakidas
(1875) Abdulaziz © AbdurRahman AbdulMoneim
(1279) Kublai © Ali Zifan
(1953) Stalin © Ssolbergj
Karolinget eli frankit © Public Domain
Karolinginen renessanssi alkaa Kaarle Suuresta (viite).
(800) Dorestad Fibula © AlexanderVanLoon
(870) Codex Aureus of St. Emmeram (viite) © Public Domain
Antwerpen
Matkan toiseksi suurin kaupunki on Belgian suurin kaupunki Antwerpen (122.), joka tunnetaan kokaiinista ja timanteista (viite).
Timantti © Shipguy
Afrikantähti (viite) © Public Domain
Afrikantähti © Public Domain
’s-Gravenhage
’s-Gravenhage on merenrantakaupunki Hollannissa (117.), missä sijaitsee Pysyvä välituomioistuin (viite). ’s-Gravenhage on hallintokaupunki ja Hollannin kolmanneksi suurin.
Yleisten asioiden ministeriö (viite) (2022-05-26)
Pysyvän välituomioistuimen lisäksi ’s-Gravenhagessa sijaitsevat Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin.
Kansainvälinen tuomioistuin © International Court of Justice
Yhdysvallat säätää ’s-Gravenhagenin valloituslain vuonna 2002, jonka jälkeen istuinten merkitys de facto on ohut (viite).
Rotterdam
Matkan viimeinen kohde on Hollannin toiseksi suurin kaupunki, Rotterdam, Euroopan 77. suurin kaupunki, hieman Helsinkiä suurempi (90.)