Norjan kunnantalot (8 kpl)

Lyhyesti

Kuvaamme mr:n kanssa kunnantaloja ja elvytämme kveenin kieltä. Ajankohta: 5-8.11.2008.

Artikkelihistoria

• 2021-04-14 Tarkistettu teksti ja lisätty kuvia.
• 2008-11-18 Teksti julkaistu.
• 2008-11-13 Teksti aloitettu.

Matkaraportti

Matka alkaa Oulusta. Ensin ajamme Rovaniemelle. Vietämme kaupungissa kaksi tuntia. Lounastamme ja haemme tuoppeja kahdeksalta kirpputorilta.

Vuokraamme mökin Sodankylästä 45 euron hintaan. Saunomme.

Toisena aamuna lähdemme liikkeelle puoli kahdeksalta. Sodankylän jälkeen on vuorossa Inari, pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Inari on myös Suomen ainoa nelikielinen kunta. Kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea sekä koltansaamea. Onko Lappi tulkkien luvattu maa?

Toisen yön vietämme Tenojoen rannalla. Tälläkin kertaa saamme mökin 45 eurolla. Saunomme.

Kolmantena aamuna olemme liikkeellä kello 5:05.

Kveenit ovat suomalaisperäinen vähemmistökansa Ruijanmaalla (viite), Pohjois-Norjassa. Kveenin kielen puhujia on joitakin satoja (viite) (ääninäyte).

Loppusanat

Kiitokset kuuluvat halvahkoista majoituksista Sodankylän rouvalle, Aslakille sekä Viitakosken väelle. Varmaankin jonkin pohjoismaisen yhteistyön hedelmiä ovat vapaa liikkuvuus maiden välillä, joten siitä myös tattikset joillekin historiallisille päättäjille. Ja toki kuskille ja matkaseuralle - hieno reissu.

Matka avarsi mieltä. Olen sen jälkeen lukenut tunteja Norjasta. Norja nimittäin vakuutti. Luonnollisestikaan raportin kuvistani ei saa kuin häivähdyksen todellisuudesta, joten jos yhtään heräsi kiinnostus, niin suosittelen tekemään pohjoisretken. Norja on naapurimaamme ja en kyllä tiennyt, että näin läheltä löytyy näin hienoja paikkoja. Itseäni ainakin kiehtoo niin Suomen kuin Norjan että myös Ruotsin Lappi, jotka tuovat meille pohjoista monikulttuurisuutta.

Tarkoitus oli, että ajaisimme molemmat reissussa, mutta koska mr jaksoi yksinkin ajaa, niin ajattelimme, että on turvallisempaa olla vaihtamatta kuskia kesken reissun. Minä olin tottunut jo istumaan vieressä ja olemaan välittämättä suuremmin ajamisesta, joten roolin vaihto olisi voinut olla tuhoisa matkan loppupuoliskolla.

Keskikulutus reissussa oli 6,3 l/100 km. Keskinopeus oli sen verran matala koko matkan ajan, että kulutus pysyi hyvin alhaisena, vaikka ylös-alas-ajoa tulikin paljon. Kartasta mitattuna jälkikäteen saimme matkan pituudeksi 2797 km - auton matkamittari antoi noin 100 kilometriä pidemmän matkan. Reissussa olimme yhteensä 58 tuntia ja 20 minuuttia. Tämä sisältää kaiken muun paitsi majoittumisen.

Norjan tiestö, ainakin pohjoisessa, on todella erilaista. Matka ei kartalla etene juurikaan, koska vuonojen yli ei oikein voida rakentaa siltoja, koska vuonot ovat jopa kilometrin syviä ja ainakin saman verran leveitä. Norjassa on myös lukematon määrä pitkiä tietunneleita ja Alta-Skibotn-välilläkin niitä oli muutama. Viiden kilometrin tunnellissa toivoo, ettei mitään odottamatonta tapahdu. Mutkaisilla ja kapeilla teillä keskinopeus tuppasi tippumaan alle 60 km/h, mutta paikalliset tuntuivat hurjastelevan tutuilla teillä reippaasti tätä kovempaa. E6:sta ajaessa tuli useasti naureskeltua, että ollaanko tässä todellakin Eurooppatiellä. Norja ei todellakaan ole maaliikenteen luvattu maa. Norja päästä päähän kestää autolla ajaen rapiat 40 tuntia ja matkaa kertyy noin 2600 kilometriä. Nopein reitti Kirkenesistä Osloon kulkeekin Suomen ja Ruotsin kautta (viite).

Meidän tapamme matkustaa oli jatkuva liike. Majoittumiseen ja muuhun paikalla oloon käytettiin mahdollisimman vähän aikaa. Tämä tarkoitti käytännössä, että söimme liikkeessä ja pisimmät tauot olivat minuuttiluokkaa. Silloinkin joko kuvattiin kunnantaloa tai käytiin luonnollisilla tarpeilla. On sanomattakin selvää, että tälläisellä tyylillä ei moni jaksa reissata ja tyylimme olisikin voinut olla erilainen, jos mukana olisi ollut muita. Meille tämä tyyli sopi hyvin, kun saimme tehokkaasti kierrettyä monta paikkaa ja kuvattua meille tärkeitä kohteita.

(LISÄYS 2021-04-14) Oulun yliopisto on ilmoittanut aloittavansa kveenin kielen kääntäjäkoulutuksen tavoitteena elvyttää kveenin kieli – siis kielen jota puhuu muutama sata ihmistä (viite). Heprea on tähän mennessä ihmiskunnan historian ainoa kieli, joka on onnistuttu elvyttämään, joten onnea yritykseen, Oulun yliopisto. Itse asiassa katsotaanpa huviksemme, kumpi elvyttää kveenin kieltä pidempään: Oulun yliopisto vai TELEVISIO.ORG.