ABUN SEIKKAILUT

Ahvenanmaalta Babyloniaan

LISTAAMATON

Lännen ytimessä (242 km/h)

Sisällysluettelo

Lyhyesti

Lontoon (2011) ja Itä-Euroopan (2012) jälkeen on aika etsiä Länsi (2013). Teemme suurmatkan ja kuljemme Euroopan läpi sekä aatteellisesti että maantieteellisesti. Matkan tarkka ajankohta: 5-26.5.2013.

Artikkelihistoria

  • 2021-12-09 Tarkistettu teksti ja lisätty kuvia.
  • 2013-10-11 Teksti julkaistu.
  • 2013-06-06 Teksti aloitettu.

Johdanto

Matkan alku- ja loppupisteiksi valitsemme Amsterdamin ja Vatikaanin, liberaalin ja konservatiivin. Kun Saksan Bottropista luvataan täysihoito, niin pääreitti on valmis. Naisten mieliksi mahdutamme ohjelmaan myös rantapäivän. Lisäksi sovimme tapaamiset Tijsjoriksen kanssa Amsterdamissa ja Aharonin kanssa Brysselissä. Sagi ja Kono Kononen liittyvät ryhmittymään Firenzessä.

Kaikki kohdemaat kuuluvat Euroopan rahaliittoon (Hollanti, Belgia, Saksa, Italia, Vatikaani). Lopulliseksi päiväbudjetiksi muodostuu 100 euroa per henkilö sisältäen kaiken.

Sagi on kirjoittanut matkaraportin myös (viite).

Matka

1. päivä: Amsterdam (Sunnuntai, 5.5.2013)

Amsterdamin rautatieasemalta ulos kävellessä huomioni kiinnittyy ensimmäisenä polkupyörien määrään ja yrtin tuoksuun.

Polkupyörien määrä (2013-05-05)

Harvoin kai maa tunnetaan kasvista, mutta Hollannista mieleeni tulee jopa kaksi.

Tulppaani (viite) (2013-05-08) © u

Laughing Buddha (viite) (2013-05-05)

Amsterdamin keskustan kanavajärjestelmä on rakennettu 1600-luvulla (viite). Alunperin kaupunki on perustettu Amster-joen suistoon 1100-luvulla (viite). Talot on rakennettu vetten päälle.

Laivatalo ja kanavatalo (viite) (maailmanperintökohde) (2013-05-06)

2. päivä: Haikara (Maanantai, 6.5.2013)

Suuntaamme keskustan länsipuolelle kaupunginosaan nimeltä Joordaan, missä on taidegallerioita, ravintoloita ja toreja (viite).

Ituhippilounas (2013-05-06)

Ostamme torilta surinamelaisen vihanneksilla ja chilillä täytetyn piirakan. Surinamelaiset ovat indonesialaisten ohella yksi Hollannin suurimmista vähemmistöistä, joita on saapunut maahan Hollannin siirtomaapolitiikan myötä. New York oli ensimmäiseltä nimeltään New Amsterdam.

Ostamme myös ranskalaiset perunat majoneesilla. Ranskalaisten alkuperä on kiistanalainen (viite).

Flaamilaiset perunat (2013-05-06) © u

Vondelparkissa on papukaijoja ja haikaroita, joista yksi tulee tervehtimään meitä kaksi kertaa. Puistossa on myös oma alue grillaajille.

Haikara (2013-05-06)

Jättituhkis (2013-05-06)

Puiston jälkeen vuokraamme pyöräriksan ja teemme kierroksen punaisten lyhtyjen alueelle (viite). Riksan kuljettaja on kotoisin talouskriisin vaivaamasta Espanjasta, missä töitä ei kuulemma ole. Amsterdamissa hän kuulemma tienaa muutaman tonnin viikossa.

Tarkistamme Uuden kirkon (viite), missä säilytetään Hollannin kruununjalokiviä.

Hollannin kruununjalokivet (viite) © Public Domain

3. päivä: Boten Anna (Tiistai, 7.5.2013)

Päivän ensimmäinen tehtävä on siirtyminen toiseen majapaikkaamme (Boten Anna) (viite). Kaksi ensimmäistä yötä nukuimme hostellissa kymmenen hengen dormissa, joten sellainenkin on nyt koettu (Flying Pig Downtown).

Boten Anna (2013-05-07)

Boten Anna (2013-05-07)

Hollannissa on taidemaalauksen kultakausi 1600-luvulla (viite). Tuohon aikaan Hollanti on Euroopan eli maailman vauraimpia maita ja johtavassa asemassa niin tieteessä, taiteessa kuin kaupankäynnissäkin.

Valitsemme lukuisista taidegallerioista Rijksmuseumin (Hollannin kansallismuseo). Rembrandtin teokset näyttävät keräävän eniten yleisöä, mutta hienoimpia töitä ovat kyllä pienoislaivat sekä rokokoon huonekalut.

Rijksmuseum (2013-05-07)

(2013-05-07)

(1530) Lasaruksen ylösnousu, van Leyden (viite) (2013-05-07)

(1642) Yövartio, Rembrandt (viite) (2013-05-07)

Maalaustaide kukoistaa Hollannissa, koska sinne leviää kalvinismi, yksi 1500-luvun uskonpuhdistuksessa syntyneistä haaroista (viite). Kalvinismi kieltää uskonnolliset maalaukset kirkoissa, mikä ohjaa työttömäksi jääneet taidemaalarit tekemään teoksia kaupankäynnillä rikastuneelle porvaristolle. Samalla maalausten aiheet alkavat maallistua ja kuvauskohteiksi valikoituvat esimerkiksi laivat ja keittiöt.

(1566) Hyvin varusteltu keittiö, Beuckelaer (viite) (2013-05-07)

(1653) Scheveningenin taistelu, Beerstraaten (viite) (2013-05-07)

Rokokoo (viite) (2013-05-07)

(2013-05-07)

Lepo (2013-05-07)

4. päivä: Aistideprivaatiotankki (Keskiviikko, 8.5.2013)

Aamupäivän ohjelmassa on aistideprivaatiotankki (viite). Pimeässä ja äänieristetyssä tankissa on ruuminlämpöistä suolavettä, jonka idea on minimoida aistiärsykkeet, jolloin ihminen voi kuulemma kokea hallusinaatioita erikoisessa horrostilassa. Eli unessa?

Aistideprivaatiotankki (2013-05-08)

Kellunnan jälkeen tapaamme Elasto Mania -aktiivin Tijsjoriksen sekä hänen kaverimisunsa. Menemme pubiin (Café Gollem, Café de Spuyt). Juon maailman parhaaksi olueksi valitun Westvleteren 12 (viite).

Café de Spuyt (2013-05-08)

Omenanpoimijat (2013-05-08) © u

Vondelbunkerissa on menossa Tijsjoriksen kavereiden konsertti. Bunkkeri sijaitsee sillan sisällä ja oleskelua rytmittää tasaisin väliajoin yli ajavat raitiovaunut. Konsertissa esiintyvät mieskuoro, flaamilainen tarinankertoja sekä oudon instrumentin soittaja. Kuoro on harjoitellut yhden laulun suomeksi.

Varjele vakainen luoja (2013-05-08)

Soitin (2013-05-08)

Indonesialainen illallinen (2013-05-08)

Illan päätteeksi tarkistamme toisen kerran punaisten lyhtyjen alueen, missä ilolinnut lirkuttavat seireenien lailla.

Lännen ytimessä? (2013-05-08)

5. päivä: Bryssel (Torstai, 9.5.2013)

Siirrymme linja-autolla Belgian puolelle Brysseliin, Euroopan hallinnolliseen pääkaupunkiin.

Alankomaat on alankomainen maa. (2013-05-09)

Brysselin pörssi (viite) (2013-05-09)

Grand-Place (viite) (maailmanperintökohde) (2013-05-09)

Little Delirium Café (viite) (2013-05-10)

Delirium Village (2013-05-09)

6. päivä: Sinivalas (Perjantai, 10.5.2013)

EU-parlamentti (2013-05-10)

Lännen ytimessä? (2013-05-10)

Brysselin luonnontieteellisessä museossa on laaja dinosauruskokoelma ja maailman suurimman iguanodonlauman luut (viite).

Iguanodon (2013-05-10)

Tyrannosaurus Rex (2013-05-10)

Sauropodi (2013-05-10)

Lihansyöjä Brysselissä (2013-05-10)

Sinivalas (2013-05-10)

Mursu (2013-05-10)

Jubilee-puiston nimi on ranskaksi Cinquantenaire. Belgiassa kaikelle on vähintään kaksi nimeä, nimittäin ranskan- ja flaaminkielinen. Usein on myös englanninkielinen nimi ja Belgian kolmas virallinen kielihän onkin sitten saksa. Brysselin kaduilla pääkieli kuulostaa olevan ranska.

Belgia on 541 päivää ilman toimivaa hallitusta vuosina 2010-2011. Hallituskriisin pääasiallinen syy on maan kieliongelmat (viite).

(2013-05-10)

Jubilee-puisto (2013-05-10)

Monet paikannimet Brysselissä on nimetty Leopold II:n mukaan ja itse asiassa nykyinenkin hallitsija näyttää olevan saman suvun edustaja (viite). Belgiassa ei siis näemmä nähdä tarvetta oikaista vuosien 1865-1909 tapahtumia (viite).

LISÄYS 2021-08-21: Belgian parlamentti heräsi asian suhteen vuonna 2020 (viite).

Brysselissä on betonibrutalismia.

Betonibrutalismi (2013-05-10)

(2013-05-10)

(2013-05-10)

Burundin suurlähetystö (2013-05-10)

Illalla tapaamme Aharonin, joka saapuu Brysseliin Antwerpenistä. Tarkistamme kauppakatu Galeries Royales Saint-Hubertin (viite) sekä A la Mort Subite -kahvilan (viite). Maistamme kahvilan oman gueuze-oluen eli maustamattoman villihiivalla käyneen lambic-oluen. Pöytien alla on sateenvarjotelineet.

(2013-05-10) © u

7. päivä: Atomium (Lauantai, 11.5.2013)

Belgian osuuden viimeinen kohteemme on vuoden 1958 maailmannäyttelyyn (viite) rakennettu Atomium (viite). Rakennuksen sisällä on aikansa nopein hissi (5 m/s).

Atomiumin ytimessä (5 m/s) (2013-05-11)

Atomium yöllä © Marian Baciu

Vuorossa on neljän tunnin linja-automatka Esseniin. On vaihteeksi mukava vain loikoilla ja katsella ohi kiitäviä maisemia. Linja-auto pysähtyy Antwerpenissä (Belgia), Eindhovenissa (Hollanti), Duisburgissa (Saksa) ja Essenissä (Saksa).

Antwerpen (2013-05-11)

Essen on 580 000 asukkaallaan Saksan yhdeksänneksi suurin kaupunki. Essenistä kymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Bottropissa asukkaita on 116 000. Illallisella puraisen rusinaleipää.

8. päivä: Roikkuva raitiovaunu (Sunnuntai, 12.5.2013)

Ensimmäisen päivän kohteemme Länsi-Saksassa ovat Bottropin kaupunginpuisto, Sonderhorstin luonnonpuisto (viite), Dechen tippukiviluola (viite) sekä vuonna 1901 rakennettu roikkuva raitiovaunu (viite).

Bottropin kaupunginpuisto (2013-05-12)

Sonderhorst (2013-05-12)

Dechenhöhle (2013-05-12) © u

Roikkuva raitiovaunu (1913) © Public Domain

Roikkuva raitiovaunu (2010) © Mbdortmund

Roikkuva raitiovaunu (2013-05-12)

9. päivä: Dorsten (Maanantai, 13.5.2013)

Tänään tarkistamme Lembeckin linnan (viite), joka on rakennettu 1600-luvulla. On aina mielenkiintoista nähdä, miten aikansa eliitti on elänyt.

Lembeckin linna (2013-05-13)

(2013-05-13)

(2013-05-13)

(2013-05-13)

Kasvit iskevät jälleen, sillä Erle on puu, jonka sisällä on pidetty oikeudenkäyntejä (viite).

Erle (2013-05-13)

Saksassa myydään maitokaupassa 80 volttista viinaa.

80 volttinen viina (2013-05-13)

10. päivä: Hiilikaivos (Tiistai, 14.5.2013)

Ruhrin alue vaurastuu 1800- ja 1900-luvuilla teollisen vallankumouksen myötä (viite). Erityisesti hiili- ja terästeollisuus kukoistavat.

Zollverein hiilikaivos (toiminnassa 1847-1993) (viite) (maailmanperintökohde) (2013-05-14)

(2013-05-14)

(2013-05-14)

(2013-05-14)

(2013-05-14)

Villa Hügel on valmistunut vuonna 1873. Kartano on Kruppin terästeollisuussuvun edustushuvila (viite). Yrityksen mahtikausi on 1800-luku ja 1900-luvun alkupuolisko, jolloin se on muun muassa Venäjän, Turkin, Preussin ja Saksan armeijoiden merkittävimpiä aseistajia.

Villa Hügel (2013-05-14)

Villa Hügel lienee yksi aikansa moderneimpia asuinrakennuksia. Silmiinpistävää on puumateriaalien runsas käyttö.

Keittiö (2013-05-14)

Tanssisali (2013-05-14)

Työhuone (2013-05-14)

Villa Hügel (2013-05-14)

11. päivä: Köln ja Firenze (Keskiviikko, 15.5.2013)

Siirrymme viidellä vaihdolla Bottropista Firenzeen Kölnin kautta kääntyen.

Reinjoen varrella sijaitseva Köln on Saksan neljänneksi suurin kaupunki ja vanhin niistä. Colonia Agrippina perustetaan roomalaiskaudella 38 vuotta ennen ajanlaskun alkua (viite).

Colonia Agrippina (50 jaa.) © Public Domain

Kölnissä sijaitsee goottilaisen tyylisuunnan tuomiokirkko (viite), jonka rakentaminen alkoi 1200-luvulla. Vuonna 1880 se on maailman korkein rakennus (157 metriä). Kirkko on maailmanperintökohde.

Kölnin tuomiokirkko on iso. (2013-05-15)

Iso on. (2013-05-15) © u

Köln ja Kölnin tuomiokirkko (oikealla keskellä) (1411) © Public Domain

(Pommitettu) Köln ja Kölnin tuomiokirkko (1945) © Public Domain

Kölnistä siirrymme junalla Köln-Bonn-lentokentälle, mistä lennämme Bolognaan, Italiaan.

Bolognassa hyppäämme linja-autoon, joka kulkee vuoria kaarrellen sadan kilometrin matkan Firenzeen. Kuski ohjaa teräsratsuaan rennolla yhden käden otteella ja ohittelee rekkoja kapealla vuoristomoottoritiellä, jolla piennarta on 10 cm. Italia vakuuttaa samantien.

Firenzen päässä jumitumme tunniksi moottoritielle kolarin takia. Liikenne on kaaottista. Italia lienee Euroopan hankalin maa liikkua autolla. Maassa on autoja suhteessa asukaslukuun enemmän kuin muissa suurissa maissa, jonka lisäksi maasto on vuoristoista ja kaupungit ikiaikaisesta rakennuskaavasta johtuen ahtaita. Julkisen liikenteen kehityshankkeet keskeytyvät alituiseen arkeologisista syistä.

Firenzessä rautahepomme ohjastaja kiskaisee rinkkamme viereiselle autokaistalle ja heilauttaa kättä merkiksi, että asia on kunnossa. Kyllähän siinä liikennevirran lomassa neljän sekunnin tauko onkin, jolloin kerkeämme hyvin hakea laukkumme pois ajoradalta.

Linja-automatka Bolognasta Firenzeen (2013-05-15)

12. päivä: Firenze (Torstai, 16.5.2013)

Renessanssi tarkoittaa antiikin sivistyksen uudelleensyntymistä, joka alkaa italialaisista kaupunkivaltioista 1400-luvun alussa, erityisesti Firenzestä (viite).

Meidän päivämme alkaa hostellin aamupalalla, jonka tasoista en ole toista nähnyt. Tarjolla on pekoniperunakakkuja, jäätelöä, tiramisua, risottoa, paistettu pinaattia ja 35 muuta ruoka-ainesta (arvio).

Tasokas aamupala (2013-05-17)

Ensimmäinen kohteemme on Medicien kappeli (viite). 1200–1700-luvuilla vaikuttaneeseen firenzeläiseen Medicin mahtisukuun kuuluu muun muassa kolme paavia, useita Firenzen ja Toscanan hallitsijoita sekä Ranskan kuningashuoneen jäseniä.

Medicien kappeli on rakennettu vuonna 1555 ja sen sakastin on suunnitellut Michelangelo. Kappelin katolla on yhdestä marmorista tehty kymmenpylväinen valkoinen kehikko, joka kannattelee täyskultaista palloa. Sisustusvinkki.

Medicien kappeli ja kultaiset pallot (oikeassa ylänurkassa) (2013-05-16)

Kappelilta muutaman korttelin päässä sijaitsee Santa Maria del Fiore eli Firenzen tuomiokirkko eli Duomo (viite). Vuosina 1296-1436 rakennettu kirkko on 115 metriä korkea, 153 metriä pitkä, ulkokuoreltaan yksityiskohtainen ja olemukseltaan jyhkeän mahtipontinen. Ulkopinnan vihreistä, valkoisista ja punaisista marmorilaatoista tehdyt nauhat ja ornamenttikuviot eivät tuo mieleen kirkkoa.

Firenzen tuomiokirkko (2013-05-16)

(2013-05-16)

(2013-05-16)

(2013-05-16)

Tuomiokirkolta jatkamme Piazza della Signorialle eli aukiolle, joka on Firenzen kaupunkivaltion keskus vuosina 1115-1531 (viite). Aukiolla sijaitsee Palazzo Vecchio, ylväs kaupungintalo, joka on rakennettu vuonna 1299 (viite). Aukiolla on myös useita veistoksia.

Firenzen kaupungintalo (1299) (2013-05-16)

Neptunuksen lähde (1574) (viite) (2013-05-16) © u

Herkules ja Cacus (1534) (viite) (2013-05-16)

Herkules ja Nero (?) (2013-05-16)

Perseus ja meduusa (1554) (viite) (2013-05-16)

Firenze (1498). Tuomiokirkko (vasen reuna) ja ylväs kaupungintalo. © Public Domain

Ylväs kaupungintalo (2013-05-16)

Firenze (1530) © Public Domain

Antiikin ihanteiden löytäminen ja renessanssin synty Italiassa selittyy usean tekijän yhteisvaikutuksella. Yhtäältä keskenään vuosisatoja kilvoitelleet italialaiset kaupunkivaltiot olivat rikastuneet kaupankäynnillä ja toisaalta 1300-luvulla 70 miljoonaa ihmistä tappanut rutto aiheuttaa häiriötä kristilliseen maailmankuvaan, jolloin kiinnostus tämänpuoleista elämää kohtaan kasvaa. Kolmanneksi bysantti, roomalaiskreikkalaisen kulttuurin perillinen, on hajoamassa, jonka myötä siirtolaisten mukana Italiaan kulkeutuu antiikin mestariteoksia inspiroimaan uuden ajan taiteilijoita. Ciceron kirjeet (106-43 eaa.) löydetään vuonna 1345 (viite).

Uffizin galleria on vuonna 1581 valmistunut renessanssitaiteeseen erikoistunut museo (viite).

Ufficin katto (2013-05-16)

(1472) Julistus, da Vinci (viite) © Public Domain

(1482) Kevät, Botticelli (viite) © Public Domain

(1485) Venuksen syntymä, Botticelli (viite) © Public Domain

Pimeällä tarkistamme uudestaan kaupungin renessanssikeskustan.

13. päivä: Sitruunapuu (Perjantai, 17.5.2013)

Ponte Vecchio -silta on valmistunut vuonna 1345 (viite). Sillan rakenteissa on asuntoja ja katutason yläpuolella menee erillinen käytävä, jota pitkin Medicin suvun jäsenet kulkevat joutumatta laskeutumaan rahvaan joukkoon välttäen samalla salamurhan riskin.

Ponte Vecchio (2013-05-17)

Ponte Vecchio on ainoa Arno-joen ylittävä silta Firenzessä, jota toisessa maailmansodassa ei tuhota (1944). © Public Domain

Basilica di Santa Crocen basilikaan (rak. 1294-1442) on haudattu Galileo, Machiavelli, Michelangelo ja da Vinci (viite). (2013-05-17)

Basilica of Santa Maria Novella on rakennettu vuonna 1279 (viite). (2013-05-15)

Bobolin puutarhassa on sitruunapuu.

Boboli Gardens (2013-05-17)

(2013-05-17)

Sitruunapuu (2013-05-17)

Firenze saa kunnian olla ensimmäisen panoramakuvani kohde.

Allekirjoittaneen ensimmäisen panoramakuva. Firenze (maailmanperintökohde). (2013-05-17)

Lounaaksi syömme sitruunakanaa sitruunapuun kunniaksi ja siirrymme kiitojunalla Roomaan.

Sitruunakana (2013-05-17)

242 km/h (2013-05-17)

14. päivä: Rooma (Lauantai, 18.5.2013)

Otamme ensimmäisen Rooman päivämme rennosti.

Kasveja (2013-05-18)

Kommunistit ja Lateraanikirkko (2013-05-18)

Astumme kahvilaan, missä on sattumalta menossa Suomi–Ruotsi-jääkiekkopeli, jota on muutama muukin suomalainen seurue katsomassa. Yllättävää että Italiassa katsotaan jääkiekkoa – tai ainakin suomalaiset katsovat.

Via Nazionalen (viite) päässä on Altare della Patria (viite), joka on rakennettu Italian yhdistymisen kunniaksi (1885-1925) (viite).

Altare della Patria (2013-05-18)

Altare della Patria sijaitsee antiikin Rooman tärkeimpien raunioiden vieressä. Via dei Fori Imperiali -katu kulkee Forum Romanumin läpi (viite).

Via dei Fori Imperiali (2013-05-18)

Forum Romanum. House of the Vestals (viite). (2013-05-18)

Tänään ei ole kuitenkaan antiikin Rooman päivä. Tarkistamme silti vielä Rooman (ja Egyptin) korkeimman obeliskin, Lateraanin (32 m), joka on rakennettu 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Roomassa on useita obeliskeja, jotka on haettu Egyptistä.

Ylväs Lateraanin obeliski (viite) (2013-05-18)

On kutkuttava ajatus, että 3500 vuotta sitten eräs kansa, egyptiläiset, veistävät yhdestä kivestä 32 metriä korkean kivipylvään ja sitten pari tuhatta vuotta myöhemmin toinen kansa, roomalaiset, kuljettavat pylvään kotikaupunkiinsa neljän tuhannen kilometrin päähän. Lopulta paikalle saapuu kolmas kansa, suomalaiset, jotka ottavat pylväästä ylvään valokuvan ja asettavat sen kaikkien kansojen nähtäville digitaaliseen internet-maailmaan.

Lehtipihvin jälkeen tarkistamme Aurelianuksen muurin (rak. 270-275) (viite).

Lehtipihvi (2013-05-18)

Aurelianuksen muuri (2013-05-18)

Rooman ympärillä sijaitsee myös Serviuksen muuri, joka on rakennettu 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua (viite).

15. päivä: Rantapäivä (Sunnuntai, 19.5.2013)

Rantapäivän kohteemme on Ostia, jonne pääsee tunnissa metron ja junan yhdistelmällä. Vieressä oleva Ostia Antica on merkittävä antiikan Rooman satama (viite), mutta tänään on rantapäivä, kuten tuli luvattua.

Rantapäivä (2013-05-19) © u

Vesi on lämmintä ja aallokko voimakas. Rantavahti juoksee luoksemme heiluttamaan käsiään.

Usean tunnin rantaloikoilun aikana naukkailemme muutamat isot oluet per suu. Lähtiessämme pois tyhjän pullopussin kanssa tulevat valvojat huolestuneena kysymään, selviämmekö varmasti. Eivät selvästikään ole käyneet Suomessa.

Illallisella menemme lähipizzeriaan, missä paikallinen mafiaperhe taitaa pitää juhlia – sen verran nihkeää on meidän palvelu. Quattro Stagioneen tulee sientä, artisokkaa, oliivia ja nakkia. Ostamme matkan halvimman talonviinin (6,5 euroa litra).

16. päivä: Paavin kesäasunto (Maanantai, 20.5.2013)

Vuorossa on Albano-järvi (viite), tulivuorikraateri sekä Paavin kesäasunto (viite). Alue on nimeltään Castelli Romani (viite).

Tulivuorenkraateriin muodostuneella Albano-järvellä pidettiin Rooman kesäolympialaisten soutu- ja melontakilpailut (1960). Mäen päällä (oikealla) on Paavin kesäasunto. (2013-05-20)

Kurkku- ja perunapizza (2013-05-20)

Paavin kesäasunto (2013-05-20)

Juna Roomaan (2013-05-20)

Tavaamme antaumuksella junalippujen voimassaoloalueita ja poikkeuksen poikkeuksia, mutta niin vain konduktööri vaatii meiltä lisämaksua vääristä lipuista. Vaan sitten juna pysähtyykin poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksellisesti ja yllättää konnarinkin. Onnistumme väistämään.

17. päivä: Vatikaani (Tiistai, 21.5.2013)

Rooman ytimessä sijaitseva Vatikaani on pikkuruinen kaupunkivaltio, joka on yksi maailman harvoista teokratioista eli valtioista, jotka ovat myös jonkin uskonnon tai filosofian itseoikeutettuja pääkaupunkeja. Kolmen muun teokratian pääkaupungit ovat Mount Athos (viite), Iran (viite) ja Tiibet (viite). Näiden valtioiden pääjohtajia kutsutaan nimillä patriarkka, ajatollah, dalai-lama sekä tietenkin Vatikaanin paavi, jonka tiluksille olemme tänään pääsevä.

Nykyinen paavi Franciscus on kirkon mukaan järjestysnumeroltaan 266 (viite). Historian kuluessa on ollut myös epävirallisia vastapaaveja (viite) ja onpa paavin istuin sijainnut 1300-luvulla myös Ranskan Avignonissa (viite).

Sveitsiläiskaartilainen suojelee paavia hengellään. (2013-05-21)

Vatikaani (maailmanperintökohde) (2013-03-23) © Thomas Römer

Vatikaanin kaupunkivaltio on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin valtio. Vatikaanilla ei ole maaseutua, teollisuutta tai luonnonvaroja, mutta sillä on oma posti (viite), rautatieasema (viite), helikopterikenttä (viite) sekä puutarhoja.

Radioasema (2013-05-21)

Puutarha (2013-05-21)

Pietarinkirkko (2013-05-21)

Pietarinkirkko (2013-05-21)

Puutarha (2013-05-21)

Vatikaanin puutarhojen jälkeen siirrymme sisätiloihin tarkistamaan Vatikaanin museot (viite). Ensimmäisenä on Pinacoteca.

Pinacoteca (2013-05-21)

(1520) Kirkastuminen, Rafael (keskimmäinen) (viite) (2013-05-21)

(1604) Kristuksen kohtaaminen, Caravaggio (viite) (2013-05-21)

Chiaramontin museo:

(2013-05-21)

Danten käpy (viite) (2013-05-21)

(100-luku) River God (Arno) (2013-05-21)

(100-luku) Laokoon-ryhmä (viite) (2013-05-21)

Museo Pio Clementino:

Sala degli Animali (2013-05-21)

Sala Rotonda (2013-05-21)

Galleria delle Carte Geografichen (viite):

(2013-05-21)

Rafaelin neljä huonetta (viite):

(1509-1511) Ateenan koulu (2013-05-21)

(1514-1517) Borgon tulipalo (2013-05-21)

(1511–1512) Heliodoruksen huone (2013-05-21)

(1517-1585) Konstantinuksen huone (2013-05-21)

(1516-1517) Kaarle Suuren kruunaus (2013-05-21)

(1509-1510) Pyhän sakramentin kiista (2013-05-21)

Espanjasta kotoisin olevat Borgiat ovat yksi renessanssiajan Italian vaikutusvaltaisimmista suvuista, josta nousee myös kaksi paavia (viite).

(1492-1494) Pyhän Katariinan kiista, Borgian huoneet (viite) (2013-05-21)

Borgian huoneet (2013-05-21)

Vatikaanin kirjasto (viite):

Vatikaanin kirjasto (2013-05-21)

Pako Vatikaanista

Leoninen muuri (rak. 846) ympäröi Vatikaania (viite). (2013-05-21)

Leoninen (turkoosi) ja Aureliuksen muuri (punainen) © Public Domain

Kymmenen metrin korkeudessa kulkeva Passetto di Borgo (viite) on pakoreitti Vatikaanista Sant'Angelon linnoitukseen. (2013-05-21)

Sant'Angelon linnoitus (rak. 123–139) (viite) (2013-05-21)

Pakomatkaa voi tarvittaessa jatkaa Sant'Angelon siltaa pitkin (rak. 134) Tiber-joen toiselle puolelle (viite). (2013-05-21)

Pako Vatikaanista. Passetto di Borgo (vasemmalla) sekä Sant'Angelon linnoitus ja silta. © DAVID ILIFF / Kuvaa on muokattu.

Pako Vatikaanista Bir and Fundiin © OpenStreetMap contributors / Kuvaa on muokattu.

Bir and Fund (2013-05-23)

18. päivä: Antiikin Rooma (Keskiviikko, 22.5.2013)

Tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua Rooman läpi menevän Tiber-joen varrella asuu useita kansoja, kuten etruskit, latinalaiset ja sabiinilaiset. Alueen viimeinen kuningas syöstään vallasta vuonna 509 ennen ajanlaskun alkua, jonka jälkeen joenvartta hallitsee tasavalta (viite). Järjestelmää voi sanoa tasavallaksi, koska maata omistavan yläluokan (patriisien) lisäksi merkittävää valtaa on myös kansanedustajilla (kansantribuuneilla), jotka valitaan alaluokasta (plebeijeistä).

Aluksi Rooma on ainoastaan yksi Italian useista kaupunkivaltioista, mutta taitavan diplomatian ja sotastrategian avulla tasavalta laajenee koko Välimeren alueelle.

Rooman tasavalta vuonna 44 eaa., kun Gallia (nykyisen Ranskan alue) on juuri valloitettu. © Unknown

Rooman tasavallasta tulee Rooman valtakunta, kun Julius Caesar, sotilasjohtaja, poliitikko ja juhlia järjestävä kansansuosikki etenee ensin tasavallan korkeimpaan virkaan konsuliksi, valloittaa Gallian ja lyö vastustajansa aloittamassaan sisällissodassa (viite). Sen jälkeen hän julistautuu Rooman lakiin ja poikkeustilaan vedoten väliaikaiseksi diktaattoriksi.

Käy kuitenkin sillä tavalla hassusti, että Juliusta vastaan syntyy salaliitto ja hänet murhataan (44 eaa.). Juliuksen jälkeen valtaan nousee Gaius Octavius, myöhemmin Augustus, joka ei luovukkaan väliaikaisista diktaattorin valtaoikeuksista.

Augustus hallitsee valtakuntaa yksinvaltiaana 40 vuoden ajan. Hänen jälkeiset keisarit eivät myöskään näe tarpeelliseksi luopua diktaattorin oikeuksista. Augustuksen ja Caesarin lisäksi muita merkittäviä Rooman keisareita ovat olleet Caligula (37-41 jaa.), Nero (54-68 jaa.), Trajanus (98-117), Hadrianus (117-138 jaa.), Marcus Aurelius (161-180 jaa.) sekä Konstantinus Suuri (306-337 jaa.), joka laillistaa kristinuskon ja siirtää pääkaupungin Roomasta Konstantinopoliin eli nykyiseen Istanbuliin.

Rooman valtakunta laajimmillaan (117 jaa.) © Tataryn77

Antiikin Rooman historia voidaan jakaa siis kuningaskunnan, tasavallan ja keisarikunnan ajanjaksoihin.

On arvioitu että Rooman väkiluku on 1,5 miljoonaa ensimmäisellä vuosisadalla. Myöhempinä vuosisatoina väkiluvultaan lähimmäksi pääsevät Konstantinopoli (vuosina 400–900), Xi'an (600–900) ja 1800-luvulla Lontoo ja Pariisi (viite). Rooma on aikansa ylivertainen supervalta.

Roomalaisten käyttämä kieli leviää ympäri Välimeren, joten useissa nykykielissä on paljon lainasanoja latinasta – myös suomen kielessä: palatsi, keisari, imperiumi, diktaattori, konsuli ja senaattori. Latina on edelleen katolisen kirkon pääkieli ja sitä käytetään myös lääketieteessä, biologiassa ja oikeustieteissä. Ranskan, espanjan, portugalin, italian ja romanian kielet pohjautuvat latinaan, joten niitä kutsutaan romaanisiksi kieliksi.

Sotateknologia ja -strategia sekä tieteet ja taiteet yleisesti kehittyvät voimakkaasti Rooman valtakunnan aikana. Merkittäviä keksintöjä ovat esimerkiksi kaupunkien kasvun mahdollistaneet akveduktit, lämmitetyt asunnot sekä viemäröintijärjestelmät. Myös roomalainen tiestö on aiempaa kehittyneempi.

Meidän päivämme alkaa Claudian akveduktilla (rak. 38–52 jaa.), joka on yksi Rooman tärkeimmistä vesijärjestelmistä.

Arcus Neroniani, Claudian akveduktin viimeinen osa, kuljetti Palatiumin kukkulalle juomavettä (viite). (2013-05-22)

Claudian akvedukti © Cassius Ahenobarbus

Claudian akvedukti © Chris 73

Claudian akvedukti © Chris 73

Roomassa oli 11 akveduktia. © Coldeel

Kiipeämme Palatiumin kukkulalle, jolle Rooma on perustettu ja jonne talonsa rakensivat Rooman ensimmäinen keisari Augustus (40-27 eaa.), keisari Dominitias (81-92 jaa.), keisari Septimus Severus (145-211 jaa.) ja 1900-luvulla fasismijohtaja Mussolini.

Domus Augustana on osa Dominitiaksen palatsia (viite). (2013-05-22)

Domus Mussolini (2013-05-22)

Ja kyllähän pääjohtajalla oma hevosrata pitää olla, joten seuraavaksi tarkistamme Hippodromin.

Hippodromi (rak. 203–330 jaa.) (viite) (2013-05-22)

Rooman suuruus voi olla hankala havaita esitetyistä kuvista, joten seuraavassa on rekonstruktoitu mallinnus Palatiumista.

(c. 300 jaa.) Domus Augusti (Augustuksen talo), Domus Augustana, Stadium (Hippodromi), Circus Maximus ja (oikealla) Claudian akvedukti © Cassius Ahenobarbus

Katsotaanpa välipalana, millainen on 2000 vuotta sitten eläneen maailman rikkaimman miehen talo.

Palatiumin kukkulan vieressä on Forum Romanum, Rooman valtakunnan keskus (viite).

Rooman valtakunnan keskus. Kuvan keskellä on Forum Romanum, alhaalla Circus Maximus ja oikeassa reunassa Claudian akvedukti. © Public Domain

Forum Romanum ja Septimus Severuksen riemukaari (203 jaa.) (viite) (2013-05-22)

Konstantinuksen riemukaari (315 jaa.) (viite) (2013-05-22)

Tituksen riemukaari (82 jaa.) (viite) (2013-05-22)

Trajanin tori (100-110 jaa.) (viite) (2013-05-22)

Caesarin forum (46 eaa.) (viite) (2013-05-22)

Forum Romanum (maailmanperintökohde) (2013-05-22)

Rekonstruoitu antiikin Rooma

Colosseumilla (rak. 80 jaa.) järjestettiin gladiaattoritaisteluita, villieläinnäytöksiä, ristiinnaulitsemisia sekä meritaisteluita, jolloin areena täytettiin vedellä (viite).

Colosseum (2013-05-22)

Colosseum (2013-05-22)

Sirkushuveja järjestettiin Hippodromin ja Colosseumin lisäksi myös Circus Maximuksella (viite).

Circus Maximus (2013-05-24)

19. päivä: Rooma (Torstai, 23.5.2013)

Fontana di Trevi (viite) (2013-05-23)

Paahdetut kastanjat. Kannatuspeukku ennen maistamista. (2013-05-23) © u

20. päivä: Niilin Jumala (Perjantai, 24.5.2013)

Capitolium (viite) (2013-05-24)

Niilin Jumala (2013-05-24)

Capitolium (330 jaa.) © Jean-Pierre Dalbéra

21. päivä: Rooma (Lauantai, 25.5.2013)

Porta Pia (viite) (2013-05-25)

Borghesien puisto (viite) (2013-05-25)

Rooman kirkot (10 kpl)

Tarkistamme Roomassa kymmenen kirkkoa. Seuraavaksi esittelen ne uusimmasta alkaen.

Pietarinkirkko (rakentaminen alkoi vuonna 1506)

Vatikaanissa sijaitseva Pietarinkirkko on maailman suurin kirkko, muttei erityisen vanha (viite). Pietarinkirkkoon on haudattu 91 paavia. Kirkossa on ensimmäisen paavin eli Pietarin valtaistuin.

Pietarinkirkko ja Egyptistä haettu obeliski (viite) (2013-05-21)

(2013-05-21)

Pietarin valtaistuin (2013-05-21)

Pietarinkirkon paikalla on aiemmin sijainnut Konstantinuksen basilika, joka rakennettiin 330-luvulla (viite). Konstantinuksen basilika on yksi neljästä varhaiskristillisestä basilikasta, joista kolme muuta ovat edelleen pystyssä (viite).

Konstantinuksen basilika © Public Domain

Ennen Konstantinuksen basilikaa paikalla sijaitsee Neron sirkus (viite).

Sikstuksen kappeli (1475)

Sikstuksen kappeli (viite) © Antoine Taveneaux

San Pietro in Vincoli (439)

Rooman valtakunnan aikana rakennetuista kirkoista uusin, jonka tarkastamme, on San Pietro in Vincoli (viite). Siellä sijaitsevat Pietarin pyhäinjäännökset sekä Michelangelon veistämä Mooses.

Pietarin pyhäinjäännökset (2013-05-24)

Mooses (2013-05-24)

Santa Maria Maggiore (432)

Santa Maria Maggiore on yksi neljästä katolisen kirkon korkeimman tason kirkoista eli varhaiskristillisistä basilikoista (viite). Kirkkoon on haudattu muun muassa Bernini (viite), Pauline Bonaparte (Napoleonin sisko) sekä kuusi paavia. Kirkko sijaitsee Vatikaanin eksterritoriaalisella alueella (viite).

Santa Maria Maggiore (2013-05-18)

(2013-05-18)

(2013-05-18)

Santi Giovanni e Paolo al Celio (398)

Santi Giovanni e Paolo al Celio on rakennettu roomalaisten asuntojen päälle (viite). Kirkon vieressä on vankityrmiä, joissa villieläimet ovat kuulemma odottaneet vuoroaan ennen Colosseumille siirtymistä.

Santi Giovanni e Paolo al Celio (2013-05-18)

Vankityrmiä (2013-05-18) © u

Lateraanikirkko (324)

Lateraanikirkko on katolisen kirkon äitikirkko eli tärkein ja vanhin (viite). Siellä sijaitsee paavin valtaistuin. Kommunistit kokoontuvat kirkon edustalle. Kirkkoon on haudattu 21 paavia. Lateraanikirkko on ensimmäinen Konstantinus Suuren rakennuttama kirkkorakennus.

Lateraanikirkko (2013-05-22)

(2013-05-22)

(2013-05-22)

Paavin valtaistuin. Lännen ytimessä? (2013-05-22)

Tässä kohtaa olemme katsoneet kolme neljästä varhaiskristitystä basilikasta: Lateraanikirkko, Konstantinuksen basilika ja Santa Maria Maggiore. Neljäs on San Paolo fuori le mura (viite).

Maxentiuksen basilika (310)

Alunperin basilikat ovat kaupan- ja oikeudenkäyntinäyttämöitä. Kristinuskon leviämisen myötä niitä aletaan muuntaa uskonnollisiksi rakennuksiksi.

Basilikan arkkitehtuurinen edistysaskel on sivulaivoja korkeampi keskilaiva, jolloin rakennuksen sisälle tulee enemmän auringonvaloa (viite).

Sivulaivoja korkeampi keskilaiva on basilikan tunnuspiirre. © Public Domain

Vanhin tunnettu basilika, Basilica Porcia (viite), on rakennettuna vuonna 184 ennen ajanlaskun alkua (viite).

Maxentiuksen basilika on antiikin Rooman suurin ja myös viimeinen basilika (viite). Sen rakennustyöt aloittaa keisari Maxentius ja saattaa päätökseen Konstantinus Suuri. Maxentiuksen basilikan jälkeen Konstantinus Suuri rakennuttaa basilikojen sijaan kirkkoja, kuten juuri mainitun Lateraanikirkon.

Maxentiuksen basilika (2013-05-22)

Pennsylvanian metroasema New Yorkissa on aikanaan rakennettuna Maxentiuksen basilikaa mukaillen. Valoa on. © Public Domain

Maxentiuksen basilika

Diolectian kylpylä (298)

Santa Maria degli Angeli e dei Martiri on rakennettu roomalaisen kylpylän raunioille, minkä vuoksi kirkkosali on uima-altaan muotoinen (viite).

Diolectian kylpylä (viite) © Public Domain

Santa Maria degli Angeli e dei Martiri (2013-05-18)

Antoninuksen ja Faustinan temppeli (141)

Antoninuksen ja Faustinan temppeli muutetaan San Lorenzo in Mirandan nimiseksi kirkoksi 600- tai 700-luvulla (viite).

San Lorenzon in Mirandan (2013-05-22)

Pantheon (120)

Pantheon on antiikin parhaiten säilynyt rakennus. Keisari Hadrianus rakennuttaa temppelin vuonna 120 ja kirkoksi se muutetaan 600-luvulla. Pantheonin kattokupoli on edelleen maailman suurin yhteinäinen tukiraudaton holvattu rakennelma. Kupolin sisähalkaisija on 43,44 metriä (viite).

Pantheon. Lännen ytimessä? (2013-05-23)

Rafaelin hauta (2013-05-23)

Vittoria Emmanuele II:n kunniavartio (2013-05-23)

Pantheon (2013-05-23)

Pantheon ja Macuteon obeliski Ramses II:n ajalta (1279–1213 eaa.) (2013-05-23)

Loppusanat

Suurmatkamme kunniaksi nostan esiin vielä kaksi asiaa. Ensinnäkin on sanottava, että italialainen pysäköinti- ja liikennekulttuuri on apokalyptista, mikä ei tietenkään ole yllätys, kun kaikki tiet vievät Roomaan (viite). Sinnehän ne kaikki autotkin sitten päätyvät.

Kaikki autot päätyvät Roomaan. (2013)

Velvollisuuteni on myös kertoa, että rikoin Firenzen ja Rooman välillä junamatkustuksen nopeusennätykseni: 242 km/h.

Toisekseen on todettava, että renessanssin suurmestarit eivät olleet ainoastaan oman aikansa suuruuksia, vaan he kestävät vertailun myös tähän päivään. Antiikin ihanteita korostava renessanssi johtaa nimittäin seuraavina vuosisatoina ensin valistukseen, sitten teolliseen vallankumoukseen ja lopulta tähän pisteeseen.

On siis paikallaan ottaa uusintana teos, joka todistaa, että kävin siellä, paikassa pyhimmässä, lännen ytimessä, huoneessa Ateenan koulun.

Lännen ytimessä (242 km/h) (2013-05-21) © u