Voitonpäivä, kivinen Malta 🇲🇹

Sisällysluettelo
Johdanto Neoliittinen vallankumous Kivitemppeli Mahtikivi Teknologia Venus Ase Valletta Gozo

Johdanto

Maltalla on hyvin säilyneitä temppeleitä esihistorialliselta ajalta, joten vuorossa on: kivikausi. Matkan ajankohta: 8-12.9.2024. Ennen Maltaa tarkistamme Kyproksen (viite) ja Kreetan.

• 2025-11-18 Matkaraportti julkaistu.
• 2025-11-03 Teksti muutettu kivikauden teknologiasta Maltan matkaraportiksi.
• 2025-05-14 Lisätty keihäs (380,000 BC). Tarkennettu monumentti (9000 BC) ja torni (9650 BC).
• 2024-09-12 Matka päättyy.
• 2024-09-08 Matka alkaa.
• 2024-08-03 Alkupiste (Kivikauden teknologia).

Neoliittinen vallankumous

Kivikausi jaetaan kolmeen osaan: paleoliittiseen, mesoliittiseen ja neoliittiseen aikakauteen. Kivikausi loppuu, kun paikallinen väestö omaksuu metallin käytön eli kivikausi päättyy eri alueilla eri aikaan. Kirjoitushetkellä maailmassa on edelleen heimoja, jotka elävät kivikautta (viite).

Paleoliittinen aikakausi alkaa ensimmäisestä tunnetusta työkalusta parin miljoonan vuoden takaa (viite) ja kestää noin vuoteen 10,000 BC, kun jääkausi loppuu ja alkaa mesoliittinen aikakausi. Mesoliittisella kaudella ihmiset sopeutuvat uuteen ympäristöön: metsästys- ja kalastustavat muuttuvat, ja hyvien maa-alueiden, kuten jokisuistojen merkitys kasvaa.

Paleo- ja mesoliittistä elämää voi jokainen harjoittaa lähimetsässä mustikoita poimien, mato-ongella kalastaen ja tikku-ukkoja luolaseinään piirtäen (viite).

Kivikauden viimeinen vaihe, neoliittinen aikakausi, on erityisen kiinnostava, ei vähiten siksi, että päivän kohteessa, Maltalla, on erinomaisesti säilyneitä kivitemppeleitä yli viiden tuhannen vuoden takaa.

Neoliittinen aikakausi alkaa neoliittisesta vallankumouksesta, kun metsästäjä-keräilijät omaksuvat maanviljelyn ensimmäisenä suurilla jokisuistoilla (Niili, Eufrat, Tigris, Indus, Jangtse). Maanviljelyn lisäksi alkaa eläinten kesyttäminen (koira, lammas, vuohi, porsas, lehmä, kana, hevonen) sekä työtehtävien jakautuminen ja erikoistuminen (maanviljely, karjanhoito, työkalujen valmistus, keramiikka, kutominen), mikä johtaa tuotannon ylijäämään, lisääntyneeseen kaupankäyntiin, kaupunkeihin ja ensimmäisiin sivilisaatioihin: Sumer (4000-2000 BC), Caral-Supen (3000-1800 BC), Egypti (3000-30 BC), Elam (3000-570 BC), Indus (2600-1800 BC), Akkad (2500-2200 BC), Xia (2200-1700 BC), Assyria (2000-700 BC) ja Babylonia (1900-540 BC) (viite).

Kivikausi päättyy, kun metallurgia ja erityisesti pronssin valmistus alkaa. Pronssi soveltuu kiveä paremmin aseisiin ja työkaluihin, ja koska pronssissa tarvittavaa tinaa on saatavilla ainoastaan muutamista paikoista Euroopassa ja Aasiassa, lisääntyy myös pitkien välimatkojen kaupankäynti (viite) (viite). Kuparikauden katsotaan kuuluvan kivikauteen, koska ilman tinaa kupari on pehmeä metalli, joka ei sovellu erityisen hyvin työkaluihin tai aseisiin (viite).

Kivikaudellakin on tuotteita, joita siirretään tuhansia kilometrejä (esim. meripihka, jade, lapislatsuli, obsidiaani, simpukankuoret, kulta ja hopea), mutta ylellisyystuotteina niiden vaikutus kauppa- ja kulttuuriverkostojen vahvistajana on ollut pronssia ja tinaa merkityksettömämpi.

Kivikaudella työkalut tehdään kivestä, puusta ja luusta. Savea, villaa ja nahkaa käytetään materiaaleina myös.

Maailmassa on edelleen edustettuna kaikki kivikauden elämäntavat eli metsästäjä-keräilijät, paimentolaiset ja maanviljelijät.

Kivitemppeli

Maltalla on lukuisia esihistoriallisia – tarkemmin sanottuna kivikautisia ja vielä tarkemmin sanottuna neoliittisia – temppeleitä – kivitemppeleitä (viite). Temppelit on rakennettu 5000 vuotta sitten. Jokainen temppeli on erilainen ja yksi niistä on louhittu maan alle: Hypogeum. Tarkistamme sen ja seitsemän muuta.

Matkan nuorin temppeli sijaitsee hotellin pihalla.

Pyhä Kunnioitettu on Maltan vanhin temppeli. Temppelille voi kävellä vapaasti.

Mahtikivi

Mahtikiviä eli megaliittejä on löydetty Euroopasta yhteensä yli 35,000 (viite). Triliitiksi sanotaan kolmen kiven yhdistelmää, jotka muodostavat portin (viite). Edeltävissä temppelikuvissa on lukuisia megaliittejä ja triliittejä – esimerkiksi Ġgantijassa, maailman 18. vanhimmassa rakennuksessa.

Megaliitit symboloivat voimaa. Tonnien painoisia kiviä ei voi siirtää kuin Jumala tai tosi suosittu heimopäällikkö. Molempia kannattaa kunnioittaa.

Teknologia

Kivikausi kun on pöydällä, katsotaanpa sitten kivikauden teknologiset ensiaskeleet eli tunnetun maailmankaikkeuden teknologinen eturintama.

• keppi (7,000,000 BC) (viite)
• metsästys (7,000,000 BC) (viite)
• kielenkäyttö (7,000,000 BC) (viite)
• sänky (7,000,000 BC) (viite)

• työkalu (3,300,000 BC) (viite)
• taide (3,000,000 BC) (viite)
• ruoanlaitto (1,000,000 BC) (viite)
• lautta (800,000 BC) (viite)

• kahva, kirves? (500,000 BC) (viite)
• tuli, leiri (400,000 BC) (viite)
• keihäs (380,000 BC) (viite)
• kylä (300,000 BC) (viite)
• tuholaistorjunta (200,000 BC) (viite)
• liima (200,000 BC) (viite)
• kaivuupuikko (170,000 BC) (viite)
• kaupankäynti (150,000 BC) (viite) (todennäköisesti aiemmin)
• symboli (120,000 BC) (viite)
• koru (120,000 BC) (viite)
• vaate (107,000 BC) (viite)
• rakennus (100,000 BC) (viite) (todennäköisesti aiemmin)
• hautaus (100,000 BC) (viite)

• harppuuna (90,000 BC) (viite)
• kalastus (70,000 BC) (viite)
• lanka (60,000 BC) (viite)
• jousi ja nuoli (60,000 BC) (viite)
• köysi (50,000 BC) (viite)
• neula (50,000 BC) (viite)
• kirves (44,000 BC) (viite) (todennäköisesti aiemmin)
• metallurgia (40,000 BC) (viite)
• luolamaalaus (40,000 BC) (viite)
• soitin (40,000 BC) (viite)
• laskenta (40,000 BC) (viite)
• tarina (38,000 BC) (viite)
• mortteli (35,000 BC) (viite)
• jauhinkivi (30,000 BC) (viite)
• kilpi (?) (viite)

• uuni (29,000 BC) (viite)
• kartta (25,000 BC) (viite)
• keramiikka (25,000 BC) (viite)
• koukku (22,770 BC) (viite)
• verkko (22,000 BC) (viite)
• maanviljely (21,000 BC) (viite)
• matematiikka (20,000 BC) (viite)
• ruukku (18,000 BC) (viite)
• koiran domestikointi (15,000 BC) (viite)
• karjanhoito (13,000 BC) (viite)
• hammashoito (10,900 BC) (viite)

• torni (9650 BC) (viite)
• lamppu (9000 BC) (viite)
• monumentti (9000 BC) (viite)
• kaivo (8400 BC) (viite)
• kaupunki, muuri (8000 BC) (viite)
• kori (8000 BC) (viite)
• tiili, muuraus (7500 BC) (viite)
• kenkä (7000 BC) (viite)
• kirurgia (7000 BC) (viite)
• linko (7000 BC) (viite)
• sirppi (7000 BC) (viite)
• keinokastelu (6000 BC) (viite)
• portaat (6000 BC) (viite)
• lukko (6000 BC) (viite)
• kirjoittaminen (6000 BC) (viite)
• lääke (6000 BC) (viite)
• alkoholi (6000 BC) (viite)
• sinetti (5000 BC) (viite)

• airo (4500 BC) (viite)
• viemäri (4000 BC) (viite)
• ajanlasku (4000 BC) (viite)
• lasi (4000 BC) (viite)
• kaivos (3900 BC) (viite)
• silta (3807 BC) (viite)
• aura (3500 BC) (viite)
• hevosen domestikointi (3500 BC) (viite)
• pyörä (3500 BC) (viite)
• pyhättö (3100 BC) (viite)
• tatuointi (3100 BC) (viite)
• laiva (3000 BC) (viite)
• lakikirja (3000 BC) (viite)
• noppa, peli (2500 BC) (viite)
• astrologia (1800 BC) (viite)

Venus

Astrologian vanhimmat tekstit sisältävät tietoa Venuksen liikkeistä (viite). Babyloniassa Venus tunnetaan nimellä Ninsi'anna, jumalainen nainen. Tiedämme lisäksi, että sekä Maltan kivitemppeleissä että ympäri Euroopan vanhimmat esineet ovat nimenomaan venuspatsaita, joten voimme tehdä yllättävän havainnon: naiset ne ovat olleet mielessä jo luolamiehilläkin (viite).

Ase

Koska Maltan suurmestarilla on kattava asekokoelma ja koska aseilla on suuri merkitys ihmiskunnan historiassa, sodankäynnistä metsästykseen, lain valvonnasta rikoksiin, jopa urheiluun, vallankumouksiin, joten katsotaanpa sitten aseiden historia, ainakin käsiaseiden, eli myös kivikauden jälkeiset kehitysaskeleet (viite). Aseet johtavat historiaa, ainakin teknologista historiaa (viite).

Keppi ja kivi

Keppi ja kivi ovat olleet ensimmäiset käsiaseet (viite). Keppejä ei ole säilynyt miljoonan vuoden takaa, mutta kiviäpä on.

Nyrkki-iskurit ovat käytössä 2,5-1,2 miljoonaa vuotta sitten, kun taas käsikirveiden aika ajoittuu 1,6-0,1 miljoonan vuoden välille. Nyrkki-iskuri on kivi, jota on jonkin verran työstetty ja käsikirves tarkoittaa kiveä, jonka molemmat sivut on terotettu, eli käsikirves on kehittyneempi versio nyrkki-iskurista. Käsikirveistä on tunnistettavissa kaksi kehitysvaihetta: yksipuolinen ja kaksipuolinen iskentä (viite) (viite) (viite).

Vanhin tunnettu kirves puukahvalla on vuodelta 44,000 BC, joskin on todennäköistä, että kivikirves on tunnettu paljon aiemminkin jo (viite) (viite).

Aseina kivet ja kepit ovat kirjoitushetkellä edelleen aktiivisessa käytössä, esimerkiksi Intian ja Kiinan rajalla (viite).

Keihäs

Terotettujen kivien jälkeen seuraava kehitysaskel käsiaseissa on keihäs, eli puukeppi, joka on muotoiltu niin, että sillä voi heittää tarkasti ja osuessaan se lävistää ja pysäyttää kohteen (viite).

Keihäs on vaatinut uskoa omaan tekemiseen ja abstraktia ajattelua, koska keppihän on kiveä pehmeämpi materiaali, joten hulluna on varmasti moni pitänyt häntä, joka puukeppiä työstänyt on ja heittoa harjoitellut. Kuitenkin hyvin valmistettu keihäs on tehokas käsiase, koska parhaimmillaan sen voi heittää tarkasti kymmenien metrien päähän. Ensimmäiset tunnetut keihäät ovat 400-300,000 vuotta vanhoja.

Jousi ja nuoli

Vanhin tunnettu jousiaseeseen viittava esine on 60,000 vuotta vanha (viite). Jousi mahdollistaa keihästä tarkemman osuman (viite). Jääkauden jälkeen jousiase tunnetaan ympäri maapallon (12,000 BC).

Vipukeihäs

Vipukeihäs on kehittyneempi versio keihäästä, jossa on erityinen vipu, millä keihääseen saadaan suurempi lähtönopeus (viite) (viite).

Linko

Linko ei pärjää jousiaseelle, mutta se on kevyt kantaa ja panoksia on helposti saatavilla. Vanhin kuvaus lingosta on vuodelta 7000 BC (viite).

Miekka

Miekka tai puukko eli puuta kestävämpi lyöntiase vaatii metallurgian kehittymisen, joten siirrymme tässä kohdassa kivestä pronssikauteen. Vanhin kuvaus miekasta on vuodelta 2500 BC (viite). Roomalaisten sotilaiden käyttämä miekka, gladius, on käytössä 300 BC – AD 300 (viite).

Katapultti

Katapultti ei ole käsiase, mutta tulkoon sekin mainituksi, koska katapultti on ensimmäinen mekaaninen ryhmäase eli ase, jonka käyttö vaatii useamman ihmisen yhteistyötä (viite). Ensimmäinen kuvaus katapultista on vuodelta 750 BC (viite). Ryhmäaseiksi voidaan katsoa myös taistelumuodostelmat, joiden vanhin kuvaus on vuodelta 2475 BC (viite) (viite).

Varsijousi

Varhaisin todiste varsijousesta on vuodelta 650 BC (viite). Varsijousi eli jalkajousi on käsijousesta kehitetty ase, jonka laukaisukoneisto mahdollistaa käsijousta tarkemman osuman.

Tulinuoli

Tulinuoli on kiehuvan veden jälkeen ensimmäinen tuliase, eli jousiaseen nuoli, joka sytytetään palamaan ennen ampumista. Laakiisin piirityksessä sekä assyrialaiset että juudealaiset käyttävät tulinuolia vuonna 501 BC (viite) (viite).

Merituli

Kreikkalainen tuli, eli merituli, on laivaan kiinnitetty ryhmäase, joka on käytössä vuosina 673-1453. Konstantinopolin piirityksessä aseen valmistusohje katoaa (viite) (viite). Kreikkalainen tuli on tehokas ase erityisesti merellä, koska vaikuttava aine syttyy palamaan joutuessaan veden kanssa kosketuksiin. Kreikkalainen tuli on ensimmäinen liekinheitin ja ruudin esiaste.

Tulipuikko

Tulipuikko on ensimmäinen ruutia käyttävä käsituliase. Tulipuikko on kertakäyttöinen, jonka lisäksi käyttö on vaarallista ja kantama ainoastaan pari metriä, joten tulipuikolla on lähinnä pelotevaikutus (viite).

Käsikanuuna

Erona tulipuikkoon käsikanuuna voidaan ladata uudestaan. Käsikanuunan kantama on parikymmentä metriä ja sytytys tehdään suoraan ruutiaukkoon, joten aseen käyttö on edelleen hankalaa ja epätarkkaa (viite).

Musketti

Käsikanuunasta seuraava kehitysaskel on musketti, jonka tärkeimpiä ominaisuuksia ovat olalle laitettava tuki sekä liipaisimen mahdollistava lukko, jotka yhdessä tarjoavat tarkemman tähtäyksen (viite).

Ensimmäinen musketti on hakapyssy eli käsikanuuna, missä on haka, jolla aseen rekyyli voidaan siirtää esimerkiksi linnoituksen rakenteeseen (viite).

Ensimmäinen liipaisimen mahdollistava lukko on lunttulukko tai serpentiinilukko. Lunttulukko tunnetaan 1450-luvulta eteenpäin.

Lunttulukossa liipaisinmekanismi vie palavan luntun ruutipannuun, mikä sytyttää panoksen, jonka räjähdys työntää metallikuulan liikkeelle (viite).

Lunttulukon jälkeen tunnetaan aikajärjestyksessä rataslukko (c. AD 1500) (viite) (viite), sieppolukko (1540) (viite) (viite), piilukko (1610) (viite) (viite) ja nallilukko (1800) (viite) (viite).

Heittotähti

Heittotähti eli ninjojen käyttämä japanilainen käsiase tunnetaan 1600-luvulta eteenpäin (viite).

Kivääri

Nallilukon jälkeen seuraava teknologinen askel käsituliaseissa on pulttilukko (1824) (viite) ja erityisesti patruuna (1808) (viite). Patruuna sisältää samassa kokonaisuudessa eli hylsyssä sekä ammuksen, ruutipanoksen että nallin. Patruuna on säänkestävä, helposti käsiteltävä ja nopeasti ladattava.

Erona muskettiin kiväärin piippu on rihdattu, mikä saattaa luodin pyörivään liikkeeseen lentonsa aikana pituusakselinsa ympäri, mikä parantaa osumatarkkuutta. Rihtaus yleistyy 1850-luvulla.

Kiväärien alaryhmistä tunnetaan ilmakivääri (viite), pienoiskivääri (viite), rynnäkkökivääri (viite), taistelukivääri (viite), tarkkuuskivääri (viite), hirvikivääri (viite), konekivääri (viite) ja panssarintorjuntakivääri (viite).

Pistooli

Erona kivääriin pistooli on lyhyt käsituliase, jota on mahdollista käyttää yhdellä kädellä (viite). Rataslukko mahdollistaa yhdellä kädellä ampumisen, joten ensimmäinen pistooli tunnetaan 1500-luvulta alkaen. Kaksintaistelupistoolit yleistyvät 1700-luvulla (viite).

Mauser C96 on ensimmäinen kaupallisesti menestynyt itselataava pistooli eli käsituliase, joka lataa itsensä (1896) (viite) (viite).

Maschinenpistole M.12 Patrone 16 on ensimmäinen täysautomaattipistooli tai konepistooli eli käsituliase, joka kykenee ampumaan sarjatulta ja jota voidaan käyttää yhdellä kädellä (1912) (viite) (viite) (viite).

Näyttävyytensä vuoksi Desert Eagle esiintyy yli 600 elokuvassa (viite) (viite).

Nykyaikaisen pistoolin kanssa voidaan käyttää lisäosana taktista valoa, äänenvaimenninta (viite), valonvahvistinta (viite) sekä punapiste- ja lasertähtäintä (viite) (viite).

Valletta

Valletta on Maltan pääkaupunki. Maltalla on paljon kalkkikiveä.

Gozo

Malta on tunnettu kivikautisista temppeleistään, mutta saarta hallitsevat myös foinikialaiset viidensadan vuoden ajan (700 BC – 218 BC).

Tänään ei ole kuitenkaan Foinikian vuoro, vaan neoliittisen vallankumouksen ja kivikauden. On nimittäin voitonpäivä, kivisen Maltan voitonpäivä.